Kehitysvammaisten lasten perheiden palveluohjaus : Äitien kokemuksia
Parkkinen, Marja-Sisko (2014)
Parkkinen, Marja-Sisko
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405219133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405219133
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää, saako kehitysvammaisen lapsen perhe palveluohjauksen avulla tarvitsemansa tuen ja palvelut. Annetaanko perheille tarpeeksi tietoa eri palveluvaihtoehdoista ja millaista perheen ja viranomaisen välinen yhteistyö on ?
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsittelen kehitysvammaisuutta ja palveluohjaukseen liittyviä käsitteitä ja teoriaa. Kehitysvammaisen lapsen kasvattaminen ja hoitaminen aikuisikään asti on perheille suurempi haaste kuin terveen kasvattaminen ja hoitaminen. Toisille perheille riittää puolison tai muun lähiomaisen antama tuki, mutta toiset tarvitsevat tukea ja erilaisia yksilöllisesti suunniteltuja palveluita. Kehitysvammaisten ja perheiden palveluita voidaan järjestää monien eri lakien perusteella, joten palveluohjausta antavan viranomaisen tulisi neuvoa ja ohjata perheitä palveluiden hakemisessa. Palveluohjaus on prosessi, jonka aikana asiakkaalle etsitään hänelle sopivat palvelut ja tuet. Prosessi perustuu palveluohjaajan ja asiakkaan väliseen luottamukselliseen suhteeseen.
Opinnäytetyöni tutkimusote on laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty teemahaastattelulla. Haastattelin kolmea kehitysvammaisen lapsen äitiä. Analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä.
Perheet olivat kaikki erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa. Kaksi perhettä oli saanut intensiivistä tukea ja ohjausta alkuvaiheessa useamman vuoden ajan, yhden perheen äidin kokemus oli, että ensimmäisinä vuosina hän ei saanut sitä tukea ja palveluita, joita hän olisi tarvinnut. Organisaatiomuutokset ja henkilöstövaihdokset hankaloittivat yhteistyön tekemistä palveluohjaajan kanssa. Kaikkien kolmen äidin mielestä pitkäaikainen saman henkilön antama palveluohjaus, tuki ja apu edesauttaisi perheitä parhaiten selviämään vaativasta hoito- ja kasvatustehtävästä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsittelen kehitysvammaisuutta ja palveluohjaukseen liittyviä käsitteitä ja teoriaa. Kehitysvammaisen lapsen kasvattaminen ja hoitaminen aikuisikään asti on perheille suurempi haaste kuin terveen kasvattaminen ja hoitaminen. Toisille perheille riittää puolison tai muun lähiomaisen antama tuki, mutta toiset tarvitsevat tukea ja erilaisia yksilöllisesti suunniteltuja palveluita. Kehitysvammaisten ja perheiden palveluita voidaan järjestää monien eri lakien perusteella, joten palveluohjausta antavan viranomaisen tulisi neuvoa ja ohjata perheitä palveluiden hakemisessa. Palveluohjaus on prosessi, jonka aikana asiakkaalle etsitään hänelle sopivat palvelut ja tuet. Prosessi perustuu palveluohjaajan ja asiakkaan väliseen luottamukselliseen suhteeseen.
Opinnäytetyöni tutkimusote on laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty teemahaastattelulla. Haastattelin kolmea kehitysvammaisen lapsen äitiä. Analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä.
Perheet olivat kaikki erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa. Kaksi perhettä oli saanut intensiivistä tukea ja ohjausta alkuvaiheessa useamman vuoden ajan, yhden perheen äidin kokemus oli, että ensimmäisinä vuosina hän ei saanut sitä tukea ja palveluita, joita hän olisi tarvinnut. Organisaatiomuutokset ja henkilöstövaihdokset hankaloittivat yhteistyön tekemistä palveluohjaajan kanssa. Kaikkien kolmen äidin mielestä pitkäaikainen saman henkilön antama palveluohjaus, tuki ja apu edesauttaisi perheitä parhaiten selviämään vaativasta hoito- ja kasvatustehtävästä.