Aktiivinen, harrastava nainen ja arjenhallinta : Työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistäminen
Mäntylä, Marjaana (2014)
Mäntylä, Marjaana
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239548
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää naisten näkemyksiä ja kokemuksia arjesta ja arjen hallinnasta sekä hyvinvoinnista. Tavoitteena oli saada kokonaisnäkemystä siitä, miten työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamista toteutetaan käytännössä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Toteutuksessa käytössä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui kahdeksan Seinäjoen seudulla asuvaa naista, jotka olivat iältään 29-40 -vuotiaita. Tarkoituksena oli selvittää miten naiset kuvaavat arkeaan ja mitä merkityksiä he antavat sen eri osa-alueille. Lisäksi selvitettiin miten naiset kokevat työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Kokemuksellinen hyvinvointi on tarkastelussa affektiivisen hyvinvoinnin ja elämän merkityksen kautta.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä keskeiset yläkäsitteet ovat hyvinvointi, arki ja arjenhallinta. Opinnäytetyön teoriaosan alussa määrittyy hyvinvointi erilaisten määritelmien kautta. Tarkastelussa ovat myös lepo ja rentoutuminen sekä niiden merkitys hyvinvoinnille. Tämän jälkeen tarkastelun kohteena on arki, kuten muun muassa sen sisältö ja rakentuminen. Teoriaosan lopuksi käsittelyssä on arjen hallinta, sekä lisäksi voimavarat ja työkalut jotka auttavat hallinnassa.
Tutkimuksesta nousi esille, että perheen yhteisiä hetkiä muun muassa ruokapöydän ääressä pidettiin suuressa arvossa. Osa haastateltavista myös korosti omasta hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä, että arkea jaksaa. Se millä keinoilla siitä huolehdittiin, vaihteli. Työ koettiin pääosin toimeentuloksi, mutta osa haastateltavista näki työllä olevan myös henkilökohtaisempia merkityksiä. Kaikki haastateltavat kokivat hallitsevansa arkeaan, ja siihen ajoittain kuuluvaa epäjärjestystä ja kaaosta siedettiin hyvin. Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin, että harrastukset, ystävät ja perheen sosioekonomiset tekijät lisäävät naisten kokemuksellista hyvinvointia.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Toteutuksessa käytössä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui kahdeksan Seinäjoen seudulla asuvaa naista, jotka olivat iältään 29-40 -vuotiaita. Tarkoituksena oli selvittää miten naiset kuvaavat arkeaan ja mitä merkityksiä he antavat sen eri osa-alueille. Lisäksi selvitettiin miten naiset kokevat työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Kokemuksellinen hyvinvointi on tarkastelussa affektiivisen hyvinvoinnin ja elämän merkityksen kautta.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä keskeiset yläkäsitteet ovat hyvinvointi, arki ja arjenhallinta. Opinnäytetyön teoriaosan alussa määrittyy hyvinvointi erilaisten määritelmien kautta. Tarkastelussa ovat myös lepo ja rentoutuminen sekä niiden merkitys hyvinvoinnille. Tämän jälkeen tarkastelun kohteena on arki, kuten muun muassa sen sisältö ja rakentuminen. Teoriaosan lopuksi käsittelyssä on arjen hallinta, sekä lisäksi voimavarat ja työkalut jotka auttavat hallinnassa.
Tutkimuksesta nousi esille, että perheen yhteisiä hetkiä muun muassa ruokapöydän ääressä pidettiin suuressa arvossa. Osa haastateltavista myös korosti omasta hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä, että arkea jaksaa. Se millä keinoilla siitä huolehdittiin, vaihteli. Työ koettiin pääosin toimeentuloksi, mutta osa haastateltavista näki työllä olevan myös henkilökohtaisempia merkityksiä. Kaikki haastateltavat kokivat hallitsevansa arkeaan, ja siihen ajoittain kuuluvaa epäjärjestystä ja kaaosta siedettiin hyvin. Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin, että harrastukset, ystävät ja perheen sosioekonomiset tekijät lisäävät naisten kokemuksellista hyvinvointia.