Yhteisöllinen tapahtumatuotanto kulttuuriareena Glorialla
Nyman, Nicklas (2014)
Nyman, Nicklas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405249773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405249773
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni pyrkii kartoittamaan kulttuuriareena Glorian yhteisöllisen tapahtumatuotannon mallia. Nuorten ryhmien Glorialla toteuttamat tapahtumat järjestetään talon tuottajan johdolla ja nuoret osallistetaan kaikkiin tuotantoprosessin
vaiheisiin. Tätä mallia ei ole toistaiseksi dokumentoitu kulttuuriareena Glorialla ja tämän tarpeen työni pyrkii täyttämään.
Työni teoreettinen tausta on sosiokulttuurisessa innostamisessa sekä sosiaalisen median mahdollistamassa uusyhteisöllisyydessä. Tuottaja ottaa prosessissa innostajan roolin tukien nuorten ryhmää tapahtumansa tuotannossa sen kaikissa vaiheissa ideoinnista purkuun. Nuorten sosiaalisessa mediassa kommunikoivat yhteisöt ovat usein harraste-, taiteenlaji- tai ilmiökeskeisiä, ja tapahtumien sisällöt niistä kumpuavia. Gloria tarjoaa vakiintuneet puitteet joissa nuoret voivat järjestää tapahtumansa murehtimatta tiloista, esitystekniikasta tai henkilöstöstä.
Opinnäytetyöni on tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty nuorille keväällä 2014 tehdyllä kyselyllä sekä tapahtumia järjestäneiden nuorten teemahaastatteluilla. Lisäksi yhteisöllisen tuotannon prosessia pyritään hahmottamaan blueprinting -menetelmällä käyttäen asiakaskontaktin sijaan itse tuotantoprosessia rajapintana jossa tuottaja ja nuoret kohtaavat.
Tulosten perusteella nuoret ovat kokeneet tapahtumansa suhteellisen onnistuneiksi ja oman osuutensa tärkeäksi tapahtuman onnistumisen kannalta. Valtaosa haluaisi myös osallistua uuden tapahtuman tuottamiseen mikäli sellaista oltaisiin järjestämässä.
Työssä kartoitettu yhteisöllisen tapahtumatuotannon prosessi nojaa vahvasti siihen että tuottaja pystyy sitoutumaan nuorten tuotantoon tarpeeksi pitkäjänteisesti. Koska tapahtumia järjestävät nuoret saattavat olla eri puolilta Suomea, tapahtumien tuotanto tapahtuu käytännössä kokonaan sosiaalisessa mediassa. Tuottaja osallistuu keskusteluun nuorten valitsemalla alustalla, joista yleisin on suljettu facebook-ryhmä. Toimintamallissa pyritään toistuvaan tapahtumaan, jossa jokaisella kerralla tuottaja osallistuu vähemmän ja nuoret ottavat enemmän vastuuta tapahtumastaan.
Lopuksi voidaan todeta että yhteisöllisen tapahtumatuotannon malli edistää kulttuurista demokratiaa ja nuorten osallisuutta juuri sillä tavalla joka vastaa kulttuuriareena Glorian arvoja ja toimintaperiaatteita. Siksi on ensiarvoisen tärkeää että mallia tuetaan ja kehitetään myös jatkossa.
vaiheisiin. Tätä mallia ei ole toistaiseksi dokumentoitu kulttuuriareena Glorialla ja tämän tarpeen työni pyrkii täyttämään.
Työni teoreettinen tausta on sosiokulttuurisessa innostamisessa sekä sosiaalisen median mahdollistamassa uusyhteisöllisyydessä. Tuottaja ottaa prosessissa innostajan roolin tukien nuorten ryhmää tapahtumansa tuotannossa sen kaikissa vaiheissa ideoinnista purkuun. Nuorten sosiaalisessa mediassa kommunikoivat yhteisöt ovat usein harraste-, taiteenlaji- tai ilmiökeskeisiä, ja tapahtumien sisällöt niistä kumpuavia. Gloria tarjoaa vakiintuneet puitteet joissa nuoret voivat järjestää tapahtumansa murehtimatta tiloista, esitystekniikasta tai henkilöstöstä.
Opinnäytetyöni on tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty nuorille keväällä 2014 tehdyllä kyselyllä sekä tapahtumia järjestäneiden nuorten teemahaastatteluilla. Lisäksi yhteisöllisen tuotannon prosessia pyritään hahmottamaan blueprinting -menetelmällä käyttäen asiakaskontaktin sijaan itse tuotantoprosessia rajapintana jossa tuottaja ja nuoret kohtaavat.
Tulosten perusteella nuoret ovat kokeneet tapahtumansa suhteellisen onnistuneiksi ja oman osuutensa tärkeäksi tapahtuman onnistumisen kannalta. Valtaosa haluaisi myös osallistua uuden tapahtuman tuottamiseen mikäli sellaista oltaisiin järjestämässä.
Työssä kartoitettu yhteisöllisen tapahtumatuotannon prosessi nojaa vahvasti siihen että tuottaja pystyy sitoutumaan nuorten tuotantoon tarpeeksi pitkäjänteisesti. Koska tapahtumia järjestävät nuoret saattavat olla eri puolilta Suomea, tapahtumien tuotanto tapahtuu käytännössä kokonaan sosiaalisessa mediassa. Tuottaja osallistuu keskusteluun nuorten valitsemalla alustalla, joista yleisin on suljettu facebook-ryhmä. Toimintamallissa pyritään toistuvaan tapahtumaan, jossa jokaisella kerralla tuottaja osallistuu vähemmän ja nuoret ottavat enemmän vastuuta tapahtumastaan.
Lopuksi voidaan todeta että yhteisöllisen tapahtumatuotannon malli edistää kulttuurista demokratiaa ja nuorten osallisuutta juuri sillä tavalla joka vastaa kulttuuriareena Glorian arvoja ja toimintaperiaatteita. Siksi on ensiarvoisen tärkeää että mallia tuetaan ja kehitetään myös jatkossa.