Rakkaudesta lajiin -Cheerleading ja ensiapu
Olkkola, Suvi (2014)
Olkkola, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239559
Tiivistelmä
Cheerleading on vauhdikas ja monipuolinen urheilulaji, jota on harrastettu maassamme jo 1980-luvulta lähtien saavuttaen menestystä myös ulkomailla. Lajissa yhdistyvät niin tanssi kuin akrobatia, nostot ja pyramidit sekä heitot, kannustushuudot ja hypyt. Laji on Suomessa kovassa kasvussa ja kehittyvä kilpaurheilulaji, jonka seurauksena myös tapaturmariskit kasvavat.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää ensiapukoulutus Seinäjoen Silver Sharks – seuran kilpacheerleading –valmentajille ja seuratoimijoille. Ensiapukoulutuksissa oli tarkoituksena opettaa cheerleadingissa esiintyviä yleisimpiä urheiluvammoja ja –tapaturmia sekä ensiapumenetelmiä. Lisäksi tarkoituksenani oli kehittyä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa, jota voin hyödyntää niin tulevana terveydenhoitajana kuin kilpacheerleading-valmentajana. Ensiapukoulutuksen suunnittelussa perehdyin ohjaukseen ja opettamiseen liittyvään teoriaan. Valitsin ensiapukoulutuksen suunnitelman pohjaksi Engeströmin näkemyksen opettamisesta. Ensiapukoulutuksen toteutuksesta keräsin osallistujilta palautetta palautelomakkeen avulla.
Ensiapukoulutukset toteutettiin kahtena päivänä Seinäjoella joulukuussa 2013. Ensiapukoulutukset olivat sisällöiltään samanlaiset ja kestoiltaan 4 tuntia. Huolellisen valmistelun ja tarkan suunnittelun avulla ensiapukoulutukset onnistuivat erinomaisesti. Palautteiden (N=15) perusteella ensiapukoulutukset koettiin tarpeellisiksi. Myös minun osaamiseni koettiin hyväksi ja päteväksi. Palautteiden mukaan olin onnistunut motivoimaan osallistujat oppimaan tärkeät aiheet ja kyennyt tuomaan opetettavat aiheet konkreettisesti lähelle cheerleadingia.
Ensiapukoulutuksien jälkeen kehotin Silver Sharks –seuraa ja ensiapukoulutukseen osallistuvia kertaamaan ensiaputaitoja vähintään kahden vuoden välein. Lisäksi lajissa tapahtuvien urheiluvammojen ja –tapaturmien tilastoiminen voisi edistää lajin turvallisuuden kehittymistä. Ensiapukoulutuksien sisältöä voisi myös kehittää ja laajentaa aiheita lisäämällä esimerkiksi rasitusvammat, joita lajissa esiintyy valitettavan paljon. Lisäksi ensiapukoulutukset voisivat kestoiltaan olla paljon pidempiä. Ensiapukoulutuksiin voisi myös lisätä yhteistyötä Suomen Punaisen Ristin kanssa ja lisätä kokonaisuuteen heidän järjestämä hätäensiapukoulutus.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää ensiapukoulutus Seinäjoen Silver Sharks – seuran kilpacheerleading –valmentajille ja seuratoimijoille. Ensiapukoulutuksissa oli tarkoituksena opettaa cheerleadingissa esiintyviä yleisimpiä urheiluvammoja ja –tapaturmia sekä ensiapumenetelmiä. Lisäksi tarkoituksenani oli kehittyä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa, jota voin hyödyntää niin tulevana terveydenhoitajana kuin kilpacheerleading-valmentajana. Ensiapukoulutuksen suunnittelussa perehdyin ohjaukseen ja opettamiseen liittyvään teoriaan. Valitsin ensiapukoulutuksen suunnitelman pohjaksi Engeströmin näkemyksen opettamisesta. Ensiapukoulutuksen toteutuksesta keräsin osallistujilta palautetta palautelomakkeen avulla.
Ensiapukoulutukset toteutettiin kahtena päivänä Seinäjoella joulukuussa 2013. Ensiapukoulutukset olivat sisällöiltään samanlaiset ja kestoiltaan 4 tuntia. Huolellisen valmistelun ja tarkan suunnittelun avulla ensiapukoulutukset onnistuivat erinomaisesti. Palautteiden (N=15) perusteella ensiapukoulutukset koettiin tarpeellisiksi. Myös minun osaamiseni koettiin hyväksi ja päteväksi. Palautteiden mukaan olin onnistunut motivoimaan osallistujat oppimaan tärkeät aiheet ja kyennyt tuomaan opetettavat aiheet konkreettisesti lähelle cheerleadingia.
Ensiapukoulutuksien jälkeen kehotin Silver Sharks –seuraa ja ensiapukoulutukseen osallistuvia kertaamaan ensiaputaitoja vähintään kahden vuoden välein. Lisäksi lajissa tapahtuvien urheiluvammojen ja –tapaturmien tilastoiminen voisi edistää lajin turvallisuuden kehittymistä. Ensiapukoulutuksien sisältöä voisi myös kehittää ja laajentaa aiheita lisäämällä esimerkiksi rasitusvammat, joita lajissa esiintyy valitettavan paljon. Lisäksi ensiapukoulutukset voisivat kestoiltaan olla paljon pidempiä. Ensiapukoulutuksiin voisi myös lisätä yhteistyötä Suomen Punaisen Ristin kanssa ja lisätä kokonaisuuteen heidän järjestämä hätäensiapukoulutus.