Vastuullisuus varsinaissuomalaisessa viljaketjussa
Tuloisela, Pauliina (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Tuloisela, Pauliina
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269991
Tiivistelmä
Opinnäytetyön perimmäisenä tavoitteena oli saada tietoa viljaketjun vastuullisuudesta. Työn toimeksiantajana toimi Turun yliopiston Brahea-keskus. Tässä opinnäytetyössä vastuullisuus määritellään ensin elintarvikeketjun vastuullisuuden ulottuvuuksien kautta, jonka jälkeen syvennytään yritysten vastuullisuusviestintään ja jäljitettävyyteen. Työtä käsitellään yleisesti elintarvikeketjun näkökulmasta viljaketjuun soveltaen.
Käytännön osuudessa haastateltiin kahdeksaa leipomoa, jotka toimeksiantaja valitsi LounaFoodin ylläpitämästä toimialalistauksesta. Leipomoiden vastausten perusteella valittiin haastateltavat myllyt ja tukkuliikkeet, kaksi kutakin, joita haastateltiin hieman suppeammin. Kysymysten teemat olivat raaka-aine (vilja jauhoina), logistiikka, jakelukanavat, vastuullisuus, haasteet ja tulevaisuus. Suurin painoarvo oli raaka-aineisiin ja vastuullisuuteen liittyvillä kysymyksillä.
Suomalainen ruoka on laadukasta, maukasta, ja sillä on tunnistettu valmistaja. Kotimainen valmistaja kantaa vastuun ruoan tuoteturvallisuudesta ja jäljitettävyydestä. Suomalaisen ruoan turvallisuuden takaakin toimiva ja kannattava kotimainen ruokaketju. Elintarvikelainsäädäntö antaa vastuulliselle toiminnalle peruslähtökohdat. Leipomohaastatteluiden perusteella viljaketjun vehnän käyttö elintarviketeollisuudessa on Varsinais-Suomessa melkein täysin kotimaista johtuen sen viljelymääristä. Rukiin kohdalla satomäärät pudottavat kotimaisuusasteen noin 50 %:iin. Suomalainen elintarvikeketju ja täten myös viljaketju noudattavat hyviä vastuullisuuden käytäntöjä. Viljaketjussa lainsäädäntö antaa toimintaohjeet jokaiselle ketjun toimijalle. Kirjatut tiedot ovat yhteneväiset ja ohjeiden mukaan arkistoidut. Laki velvoittaa jäljitettävyyteen ja alkuperätietojen ilmoittamiseen. Kotimainen viljaketju on periaatteessa jäljitettävissä alkutuottajalle asti.
Käytännön osuudessa haastateltiin kahdeksaa leipomoa, jotka toimeksiantaja valitsi LounaFoodin ylläpitämästä toimialalistauksesta. Leipomoiden vastausten perusteella valittiin haastateltavat myllyt ja tukkuliikkeet, kaksi kutakin, joita haastateltiin hieman suppeammin. Kysymysten teemat olivat raaka-aine (vilja jauhoina), logistiikka, jakelukanavat, vastuullisuus, haasteet ja tulevaisuus. Suurin painoarvo oli raaka-aineisiin ja vastuullisuuteen liittyvillä kysymyksillä.
Suomalainen ruoka on laadukasta, maukasta, ja sillä on tunnistettu valmistaja. Kotimainen valmistaja kantaa vastuun ruoan tuoteturvallisuudesta ja jäljitettävyydestä. Suomalaisen ruoan turvallisuuden takaakin toimiva ja kannattava kotimainen ruokaketju. Elintarvikelainsäädäntö antaa vastuulliselle toiminnalle peruslähtökohdat. Leipomohaastatteluiden perusteella viljaketjun vehnän käyttö elintarviketeollisuudessa on Varsinais-Suomessa melkein täysin kotimaista johtuen sen viljelymääristä. Rukiin kohdalla satomäärät pudottavat kotimaisuusasteen noin 50 %:iin. Suomalainen elintarvikeketju ja täten myös viljaketju noudattavat hyviä vastuullisuuden käytäntöjä. Viljaketjussa lainsäädäntö antaa toimintaohjeet jokaiselle ketjun toimijalle. Kirjatut tiedot ovat yhteneväiset ja ohjeiden mukaan arkistoidut. Laki velvoittaa jäljitettävyyteen ja alkuperätietojen ilmoittamiseen. Kotimainen viljaketju on periaatteessa jäljitettävissä alkutuottajalle asti.