Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijöiden näkökulmia työturvallisuudesta
Mölsä, Miikka; Sokka, Karoliina (2014)
Mölsä, Miikka
Sokka, Karoliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269935
Tiivistelmä
Rikosseuraamusalalla siirrytään yhä avoimempiin rangaistuksiin, mikä lisää yhdyskuntaseuraamuksien määrää. Yhdyskuntaseuraamukset ovatkin yhä kasvava ja oleellisempi osa rangaistusten toimeenpanoja. Rikosseuraamusasiakkaat ovat usein moniongelmainen asiakasryhmä, mikä saattaa luoda työturvallisuusriskejä yhdyskuntaseuraamustoimistoihin asiakaskunnan lisääntyessä ja resurssien vähentyessä. Opinnäytetyö selvitti, miten yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijät kokivat työturvallisuuden ja miten työturvallisuutta voitaisiin kehittää jatkossa.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Sen aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää (n=9) Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijää. Haastatteluja suoritettiin Helsingin, Vantaan ja Espoon toimipisteissä, joista jokaisesta haastateltavia oli kolme. Haastattelujoukkoon kuuluvat olivat iältään 22 - 49 -vuotiaita. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Turvallisuus voidaan määritellä yksilöllisellä ja yleisellä tasolla. Opinnäytetyössä sitä on avattu myös riskienhallinnan kautta. Työturvallisuuslaki sekä yhdyskuntaseuraamustyöhön ja sen asiakaskuntaan liittyvät tiedot olivat myös osa tutkimuksen teoriataustaa.
Aineiston keskeisimpänä havaintona nousi esille, että yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijät kokivat työturvallisuutensa hyväksi. Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa ei juuri synny työntekijää uhkaavia tilanteita ja vähäisiä haastavia asiakastilanteita, joita syntyy, ei koettu henkilökohtaista turvallisuutta uhkaaviksi. Tärkeimmät subjektiivista turvallisuutta luovat tekijät olivat työntekijöiden ammattitaito ja asiakaslähtöinen työskentelytapa. Ulkoiset turvallisuustekijät, kuten rakenteelliset ratkaisut ja hälytysjärjestelmä, toimivat taustalla turvallisuutta lisäävinä tekijöinä. Ammattitaitoon ja rakenteellisiin ratkaisuihin liittyi turvallisuuden kannalta olennaisesti riskienhallinta ja konfliktien ennakointi.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Sen aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää (n=9) Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijää. Haastatteluja suoritettiin Helsingin, Vantaan ja Espoon toimipisteissä, joista jokaisesta haastateltavia oli kolme. Haastattelujoukkoon kuuluvat olivat iältään 22 - 49 -vuotiaita. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Turvallisuus voidaan määritellä yksilöllisellä ja yleisellä tasolla. Opinnäytetyössä sitä on avattu myös riskienhallinnan kautta. Työturvallisuuslaki sekä yhdyskuntaseuraamustyöhön ja sen asiakaskuntaan liittyvät tiedot olivat myös osa tutkimuksen teoriataustaa.
Aineiston keskeisimpänä havaintona nousi esille, että yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijät kokivat työturvallisuutensa hyväksi. Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa ei juuri synny työntekijää uhkaavia tilanteita ja vähäisiä haastavia asiakastilanteita, joita syntyy, ei koettu henkilökohtaista turvallisuutta uhkaaviksi. Tärkeimmät subjektiivista turvallisuutta luovat tekijät olivat työntekijöiden ammattitaito ja asiakaslähtöinen työskentelytapa. Ulkoiset turvallisuustekijät, kuten rakenteelliset ratkaisut ja hälytysjärjestelmä, toimivat taustalla turvallisuutta lisäävinä tekijöinä. Ammattitaitoon ja rakenteellisiin ratkaisuihin liittyi turvallisuuden kannalta olennaisesti riskienhallinta ja konfliktien ennakointi.