Perehdyttäminen läpivalaisututkimuksissa : näkökulmia perehdytysmateriaalin tueksi
Hentilä, Jouni (2014)
Hentilä, Jouni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710398
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata tekijöitä, jotka mahdollistavat laadukkaan perehdyttämisprosessin HUS-Kuvantamisen läpivalaisututkimusyksiköissä. Työssä selvitetään mikä on läpivalaisututkimusyksiköissä perehdytyksestä vastaavien röntgenhoitajien mielestä laadukasta perehdyttämistä. Yhdessä aihepiiristä kartoitetun tutkimustiedon kanssa aineistosta kootaan keskeiset asiat.
Tavoitteena on lisäksi tuottaa uutta tietoa läpivalaisututkimuksien omaksumiseen liittyvistä tekijöistä mahdollisesti myöhemmin laadittavan laadukkaan perehdytysmateriaalin pohjaksi. Tavoitteena on myös herättää ajatuksia laadukkaan perehdyttämisen edellytyksenä olevista tekijöistä.
Aineisto kerättiin haastattelemalla kahta perehdytyksestä vastaavaa röntgenhoitajaa kahdesta eri HUS-Kuvantamisen toimipisteestä. Teemahaastattelun ainoana tutkimuskysymyksenä oli ”Millaista on hyvä perehdyttäminen läpivalaisututkimusyksikössä?”
Opinnäytetyö kuuluu laadullisiin opinnäytetöihin, tutkimusmenetelminä aineiston keruussa systemaattista menetelmää hyödyntävä kirjallisuushaku sekä teemahaastattelu. Aineiston analysoinnissa menetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tulokset osoittivat että hyvää perehdyttämistä on toiminta, jonka seurauksena perehtyvällä röntgenhoitajalla on tutkimuksissa vaadittavien taitojen riittävä hallinta. Tämän saavuttamiseksi keskeisin menetelmä oli viettää aikaa riittävästi tutkimuksien parissa. Hyvä perehdyttäminen nähtiin perehdyttäjän läsnä olemisena perehdytettävän vierellä työskentelyä opeteltaessa. Näissä tilanteissa hyvä perehdyttäminen käsitettiin perehdytettävän kattavana informoimisena erilaisten tutkimuksien haltuun ottamiseksi. Hyvä perehdyttäminen nähtiin luonteeltaan mestari-kisälli –tyyppisenä toimintana, jossa kokenut, hyvät työskentelytavat käytännössä testannut röntgenhoitaja siirtää osaamispääomaansa nuoremmalleen. Hyvän perehdyttämisen avaintekijöinä tuli myös esille perehdytettävän motivaatio läpivalaisututkimuksia kohtaan sekä riittävät henkilöstöresurssit perehdyttämiseen työpaikalla.
Työssä tehtyjä havaintoja on mahdollista käyttää hyväksi HUS-Kuvantamisessa mahdollisesti myöhemmin laadittavaa eri läpivalaisututkimusyksikköjen yhtenäistä perehdytysmateriaalia varten.
Tavoitteena on lisäksi tuottaa uutta tietoa läpivalaisututkimuksien omaksumiseen liittyvistä tekijöistä mahdollisesti myöhemmin laadittavan laadukkaan perehdytysmateriaalin pohjaksi. Tavoitteena on myös herättää ajatuksia laadukkaan perehdyttämisen edellytyksenä olevista tekijöistä.
Aineisto kerättiin haastattelemalla kahta perehdytyksestä vastaavaa röntgenhoitajaa kahdesta eri HUS-Kuvantamisen toimipisteestä. Teemahaastattelun ainoana tutkimuskysymyksenä oli ”Millaista on hyvä perehdyttäminen läpivalaisututkimusyksikössä?”
Opinnäytetyö kuuluu laadullisiin opinnäytetöihin, tutkimusmenetelminä aineiston keruussa systemaattista menetelmää hyödyntävä kirjallisuushaku sekä teemahaastattelu. Aineiston analysoinnissa menetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tulokset osoittivat että hyvää perehdyttämistä on toiminta, jonka seurauksena perehtyvällä röntgenhoitajalla on tutkimuksissa vaadittavien taitojen riittävä hallinta. Tämän saavuttamiseksi keskeisin menetelmä oli viettää aikaa riittävästi tutkimuksien parissa. Hyvä perehdyttäminen nähtiin perehdyttäjän läsnä olemisena perehdytettävän vierellä työskentelyä opeteltaessa. Näissä tilanteissa hyvä perehdyttäminen käsitettiin perehdytettävän kattavana informoimisena erilaisten tutkimuksien haltuun ottamiseksi. Hyvä perehdyttäminen nähtiin luonteeltaan mestari-kisälli –tyyppisenä toimintana, jossa kokenut, hyvät työskentelytavat käytännössä testannut röntgenhoitaja siirtää osaamispääomaansa nuoremmalleen. Hyvän perehdyttämisen avaintekijöinä tuli myös esille perehdytettävän motivaatio läpivalaisututkimuksia kohtaan sekä riittävät henkilöstöresurssit perehdyttämiseen työpaikalla.
Työssä tehtyjä havaintoja on mahdollista käyttää hyväksi HUS-Kuvantamisessa mahdollisesti myöhemmin laadittavaa eri läpivalaisututkimusyksikköjen yhtenäistä perehdytysmateriaalia varten.