Yli 65 vuotta täyttäneiden ikääntyneiden päihteidenkäyttö kotihoidon piirissä
Sieppi, Salla; Raatikainen, Krista (2009)
Sieppi, Salla
Raatikainen, Krista
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
Creative Commons Attribution-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002162250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002162250
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson ikääntyvien päihdepalveluiden kehittämishanketta. Hanke käynnistyi maaliskuussa 2008 ja päättyi päätösseminaariin Loviisassa lokakuussa 2009. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa Itä-Uudenmaan ikääntyneiden yli 65 vuotta täyttäneiden kotihoitoasiakkaiden päihteidenkäytöstä sekä tottumuksista. Tavoitteena oli myös tuottaa uusia palvelu- ja toimintamenetelmiä ikääntyvien päihdeongelmaisten kohtaamiseen sekä päihteidenkäytön varhaiseen tunnistamiseen kotihoidossa. Hankkeen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Tampereen kaupungin luomaa päihdekysely-kaavake mallia, joka muokattiin tähän hankkeeseen sopivaksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää päihdekyselykaavakkeen soveltuvuutta ikääntyneiden päihteiden suurkulutuksen ja ongelmakäytön varhaiseksi tunnistamiseksi. Tarkoituksena on myös juurruttaa päihdekyselykaavake uutena työmenetelmänä ikääntyvien päihdeongelmaisten kohtaamiseen ja heidän kanssaan työskentelyyn. Kyselykaavakkeen tukena käytettiin Sosiaali- ja terveysministeriön Otetaan selvää! opasta.
Analysoitava aineisto ikääntyneiden päihteidenkäyttö tottumuksista kerättiin kotikäyntien yhteydessä kotihoidon asiakkaiden luona helmikuussa 2009. Kyselyn toteuttivat kotihoidon henkilökunta. Aineisto kotihoidon henkilökunnan päihdekyselykaavakkeen käyttöönottokokemuksista kerättiin toukokuussa 2009 postitse. Aineiston analysoinnissa käytettiin kvantitatiivista menetelmää, josta nostettiin esiin frekvenssejä ja prosentteja. Aineiston tuloksia käsittelimme seuraavien opinnäytetyön kysymysten avulla: saatiinko päihdekyselykaavakkeella tietoa yli 65 vuotta täyttäneiden kotihoitoasiakkaiden alkoholitottumuksista ja miten sekä asiakkaat että kotihoidon henkilökunta suhtautuivat kyselykaavakkeeseen ja otetaan selvää oppaan käyttöön kotihoidossa? Analysoitavasta aineistosta ilmeni, että päihdekyselykaavake soveltuu hyvin työmenetelmäksi kotihoidon piiriin ja, että sillä saatiin riittävästi tietoa yli 65 vuotta täyttäneiden alkoholitottumuksista. Myös kotihoidon työntekijät olivat tyytyväisiä päihdekyselykaavakkeeseen työmenetelmänä.
Päihdekyselykaavakkeen rakennetta voisi kehittää siten, että sen rakennetta voisi yksinkertaistaa ja siihen voisi liittää kysymyksen joka käsittelisi yli 65 vuotta täyttäneen ikääntyneen juomiseen liittyviä taustoja ja syitä. Myös henkilökunnalle voisi järjestää koulutusta kaavakkeen käytöstä.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää päihdekyselykaavakkeen soveltuvuutta ikääntyneiden päihteiden suurkulutuksen ja ongelmakäytön varhaiseksi tunnistamiseksi. Tarkoituksena on myös juurruttaa päihdekyselykaavake uutena työmenetelmänä ikääntyvien päihdeongelmaisten kohtaamiseen ja heidän kanssaan työskentelyyn. Kyselykaavakkeen tukena käytettiin Sosiaali- ja terveysministeriön Otetaan selvää! opasta.
Analysoitava aineisto ikääntyneiden päihteidenkäyttö tottumuksista kerättiin kotikäyntien yhteydessä kotihoidon asiakkaiden luona helmikuussa 2009. Kyselyn toteuttivat kotihoidon henkilökunta. Aineisto kotihoidon henkilökunnan päihdekyselykaavakkeen käyttöönottokokemuksista kerättiin toukokuussa 2009 postitse. Aineiston analysoinnissa käytettiin kvantitatiivista menetelmää, josta nostettiin esiin frekvenssejä ja prosentteja. Aineiston tuloksia käsittelimme seuraavien opinnäytetyön kysymysten avulla: saatiinko päihdekyselykaavakkeella tietoa yli 65 vuotta täyttäneiden kotihoitoasiakkaiden alkoholitottumuksista ja miten sekä asiakkaat että kotihoidon henkilökunta suhtautuivat kyselykaavakkeeseen ja otetaan selvää oppaan käyttöön kotihoidossa? Analysoitavasta aineistosta ilmeni, että päihdekyselykaavake soveltuu hyvin työmenetelmäksi kotihoidon piiriin ja, että sillä saatiin riittävästi tietoa yli 65 vuotta täyttäneiden alkoholitottumuksista. Myös kotihoidon työntekijät olivat tyytyväisiä päihdekyselykaavakkeeseen työmenetelmänä.
Päihdekyselykaavakkeen rakennetta voisi kehittää siten, että sen rakennetta voisi yksinkertaistaa ja siihen voisi liittää kysymyksen joka käsittelisi yli 65 vuotta täyttäneen ikääntyneen juomiseen liittyviä taustoja ja syitä. Myös henkilökunnalle voisi järjestää koulutusta kaavakkeen käytöstä.