Laajat terveystarkastukset Rovaniemen lastenneuvoloissa kahden asiakkaan kokemana
Uutela, Henna (2014)
Uutela, Henna
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259813
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa laajojen terveystarkastusten toteutumisesta Rovaniemen lastenneuvoloissa lapsiperheiden näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli kerätä tietoa teemahaastattelun avulla perheiden käsityksistä laajoista terveystarkastuksista sekä laajojen terveystarkastusten yhteydestä lapsiperheiden hyvinvointiin, voimavaroihin ja terveyteen, perheiden mahdollisuuteen keskustella, sekä perheiden tuen tarpeiden tunnistamiseen. Teemahaastatteluilla kartoitettiin myös perheiden kokemuksia laajojen terveystarkastuksien tuomasta muutoksesta aikaisempiin neuvolakäynteihin verrattuna. Toimeksiantajana työssä on Rovaniemen kaupunki.
Tutkimusmenetelmä opinnäytetyössä oli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Haastatteluihin osallistui kaksi äitiä, jotka olivat käyttäneet lastenneuvolapalveluja sekä ennen laajojen terveystarkastuksien tuloa että niiden tulon jälkeen. Haastattelujen jälkeen aineisto litteroitiin sekä käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastattelut antavat viitteitä siitä, että perheiden hyvinvointiin, voimavaroihin ja terveyteen ovat yhteydessä laajojen terveystarkastuksien toteutuminen, pikkulapsiperheen arjen voimavarat -lomakkeen käyttö, parisuhteen ja koko perheen huomioiminen, suhde terveydenhoitajaan sekä lääkärikäynti. Perheen mahdollisuuteen keskustella haluamistaan asioista neuvolakäynnillä vaikuttaa ensisijaisesti luottamus terveydenhoitajaa kohtaan.
Haastateltavien mukaan neuvolan terveydenhoitaja on keskeisessä asemassa perheiden hyvinvoinnin edistäjänä ja tuen tarpeiden tunnistajana. Perheet kääntyvät haastattelujen mukaan huolinensa ensisijaisesti terveydenhoitajan puoleen, joten luottamuksellisen suhteen luominen terveydenhoitajan ja perheen välillä edistää merkittävästi perheiden hyvinvointia.
Tutkimusmenetelmä opinnäytetyössä oli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Haastatteluihin osallistui kaksi äitiä, jotka olivat käyttäneet lastenneuvolapalveluja sekä ennen laajojen terveystarkastuksien tuloa että niiden tulon jälkeen. Haastattelujen jälkeen aineisto litteroitiin sekä käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastattelut antavat viitteitä siitä, että perheiden hyvinvointiin, voimavaroihin ja terveyteen ovat yhteydessä laajojen terveystarkastuksien toteutuminen, pikkulapsiperheen arjen voimavarat -lomakkeen käyttö, parisuhteen ja koko perheen huomioiminen, suhde terveydenhoitajaan sekä lääkärikäynti. Perheen mahdollisuuteen keskustella haluamistaan asioista neuvolakäynnillä vaikuttaa ensisijaisesti luottamus terveydenhoitajaa kohtaan.
Haastateltavien mukaan neuvolan terveydenhoitaja on keskeisessä asemassa perheiden hyvinvoinnin edistäjänä ja tuen tarpeiden tunnistajana. Perheet kääntyvät haastattelujen mukaan huolinensa ensisijaisesti terveydenhoitajan puoleen, joten luottamuksellisen suhteen luominen terveydenhoitajan ja perheen välillä edistää merkittävästi perheiden hyvinvointia.