Naisjohtajat Talouselämä-lehdessä 2013
Brännare, Saara (2014)
Brännare, Saara
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710416
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia miten naisjohtajista on uutisoitu Talouselämä-lehdessä vuonna 2013. Työssä haluttiin selvittää, kuinka paljon naisjohtajat saivat lehdessä näkyvyyttä ja millaista julkisuutta he saivat. Lisäksi haluttiin selvittää millaisia haasteita, urakehityksiä ja näkemyksiä artikkeleissa esiintyneet naisjohtajat olivat kokeneet.
Työ toteutettiin kirjoituspöytätutkimuksena ja se on laadullinen tutkimus. Työllä ei ole toimeksiantajaa, vaan aihe valikoitui työn tekijän omien kiinnostusten pohjalta. Teoriaosuudessa käydään läpi johtajuutta sekä naisjohtajuutta alan kirjallisuuden ja internet-lähteiden avulla. Tutkimusosuudessa tutkitaan naisjohtajista uutisointia Talouselämä-lehdessä vuonna 2013.
Tutkimusaineistoksi valittiin Talouselämä-lehti, koska se on Pohjoismaiden suurin talousviikkolehti. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä ja tulosten raportoinnissa käytettiin laadullisen menetelmän lisäksi määrällistä menetelmää.
Vaikka nykyään puhutaan tasa-arvosta työelämässä ja siihen kannustetaan, tasa-arvo ei kuitenkaan vielä työelämässä täysin toteudu. Naisia on edelleen johtavissa asemissa miehiä vähemmän ja naisjohtajat saivat tutkimustulosten mukaan vain vähän palstatilaa. Tutkimukseen mukaan valikoituneet artikkelit käsittelivät lähinnä uran vaihtoa ja niissä naisjohtajat pääsääntöisesti kertoivat uudesta työstään sekä itsestään ja taustoistaan. Naisjohtajista oli uutisoitu positiiviseen sävyyn, mutta naisjohtajuuteen liittyvistä ilmiöistä kuten esimerkiksi lasikatosta ei ollut juurikaan kirjoitettu. Tuloksista voidaan päätellä, että naisjohtajat arvostavat perheen tukea ja he ovat korkeasti koulutettuja. He myös korostivat tavassaan johtaa enemmän feminiinisiä arvoja kuten tiimityöskentelyä, avoimuutta ja vastuun jakamista. Tulosten perusteella voidaan tulkita, että sukupuoli ohjaa edelleen vahvasti johtamiskäyttäytymistä.
Työ toteutettiin kirjoituspöytätutkimuksena ja se on laadullinen tutkimus. Työllä ei ole toimeksiantajaa, vaan aihe valikoitui työn tekijän omien kiinnostusten pohjalta. Teoriaosuudessa käydään läpi johtajuutta sekä naisjohtajuutta alan kirjallisuuden ja internet-lähteiden avulla. Tutkimusosuudessa tutkitaan naisjohtajista uutisointia Talouselämä-lehdessä vuonna 2013.
Tutkimusaineistoksi valittiin Talouselämä-lehti, koska se on Pohjoismaiden suurin talousviikkolehti. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä ja tulosten raportoinnissa käytettiin laadullisen menetelmän lisäksi määrällistä menetelmää.
Vaikka nykyään puhutaan tasa-arvosta työelämässä ja siihen kannustetaan, tasa-arvo ei kuitenkaan vielä työelämässä täysin toteudu. Naisia on edelleen johtavissa asemissa miehiä vähemmän ja naisjohtajat saivat tutkimustulosten mukaan vain vähän palstatilaa. Tutkimukseen mukaan valikoituneet artikkelit käsittelivät lähinnä uran vaihtoa ja niissä naisjohtajat pääsääntöisesti kertoivat uudesta työstään sekä itsestään ja taustoistaan. Naisjohtajista oli uutisoitu positiiviseen sävyyn, mutta naisjohtajuuteen liittyvistä ilmiöistä kuten esimerkiksi lasikatosta ei ollut juurikaan kirjoitettu. Tuloksista voidaan päätellä, että naisjohtajat arvostavat perheen tukea ja he ovat korkeasti koulutettuja. He myös korostivat tavassaan johtaa enemmän feminiinisiä arvoja kuten tiimityöskentelyä, avoimuutta ja vastuun jakamista. Tulosten perusteella voidaan tulkita, että sukupuoli ohjaa edelleen vahvasti johtamiskäyttäytymistä.