Ideasta tuotteeksi käyttäjälähtöisin menetelmin
Sademies, Mervi (2014)
Sademies, Mervi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269958
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen kehittämistutkimus, joka rakentuu tuotekehitysprojektin ympärille. Kehitettävinä tuotteina ovat heijastintuotteet. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää, miten yksilö voi toimia kehittäjän roolissa ja millä tavalla luodaan henkilökohtainen tuotekehitysverkosto. Työn tavoitteena on myös tutkia, kuinka käyttäjälähtöisiä menetelmiä voidaan hyödyntää tuotekehitysprosessissa. Opinnäytetyön yhteistyökumppani Maston Oy, on suomalainen aerosoleja valmistava yritys.
Työn teoreettisena viitekehyksenä käytetään tuotekehitystä yleisellä tasolla syventyen lähemmin kolmeen eri tuotekehitysprosessimalliin. Näitä malleja ovat geneerinen tuotekehitysprosessimalli, vesiputousmalli ja avoin innovaatioprosessi. Teoreettisen viitekehyksen avulla muodostetaan kirjallisuudessa ennalta tuntematon avoimen innovaatioprosessin yhteistyömalli, jota sovelletaan käytännössä.
Työn empiirisessä osuudessa tutkitaan, minkälaisia mahdollisuuksia kehittäjällä voi olla oman ideansa kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi avoimen innovaatioprosessimallin kautta. Näkökulmana on yksilön luovuus ja innovatiivinen toiminta. Opinnäytetyö edistyy prosessin omaisena idean keksimisestä idean edistämiseen sekä jatkojalostamiseen yhteistyössä yrityksen kanssa. Työ on rajattu tuotekehitysprosessin alku- ja keskivaiheisiin.
Tutkimuksessa käytetään innovaatiomenetelmänä vision julistamista ja konseptointia. Lisäksi työssä syvennytään käyttäjälähtöisten menetelmien hyödyntämiseen uuden tuotteen suunnittelussa. Menetelmätyökaluina käytetään passiivista havainnointia, avointa haastattelua sekä luotainmenetelmänä valokuvausta. Käyttäjälähtöisiä menetelmiä käytetään projektissa käyttäjätiedon hankintaan. Testikäyttäjät on valittu niin, että ne edustavat jotain tiettyä kohde-ryhmää.
Kehittämistutkimuksen tuloksena muodostettiin seuraavia johtopäätöksiä. Yrityksen ulkopuolinen henkilö voi solmia yhteistyöverkoston yrityksen kanssa ja toimia eri rooleissa yrityksen sisäisessä tuotekehitysprosessissa. Hankkeessa syntynyttä vapaata tuotekehitysyhteistyömallia on kuitenkin testattu ainoastaan tämän yhteistyöyrityksen kanssa ja toistaiseksi vielä keskeneräisessä tuotekehitysprosessissa, joten mallin toistamisesta laajemmin on mahdotonta antaa arviota. Keskeisiksi kysymyksiksi vapaan yhteistyösopimusmallin solmimiseksi nousevat henkilön omat kyvyt innovaation eteenpäin viemisessä ja oikean yhteistyöverkon kasvattamisessa. Tuotekehittämiseen liittyvän tiedon voidaan kuitenkin ajatella hyödyttävän muita vastaavassa tilanteessa olevia kehittäjiä, jotka pohtivat oman ideansa kehittämisvaihtoehtoja tai tuotekehityksen aloittamista yhteistyössä yrityksen kanssa.
Johtopäätöksenä voidaan myös todeta, että käyttäjätiedon kerääminen tuo arvokasta tietoa tuotekehitykseen. Käyttäjätiedon avulla voidaan helpommin määritellä niitä ominaisuuksia, joita käyttäjät tuotteessa arvostavat. Lisäksi käyttäjätiedon avulla voidaan minimoida käytettävyysriskejä, saada uusia ideoita sekä arviota tuotteen kiinnostavuudesta markkinoilla.
Työn teoreettisena viitekehyksenä käytetään tuotekehitystä yleisellä tasolla syventyen lähemmin kolmeen eri tuotekehitysprosessimalliin. Näitä malleja ovat geneerinen tuotekehitysprosessimalli, vesiputousmalli ja avoin innovaatioprosessi. Teoreettisen viitekehyksen avulla muodostetaan kirjallisuudessa ennalta tuntematon avoimen innovaatioprosessin yhteistyömalli, jota sovelletaan käytännössä.
Työn empiirisessä osuudessa tutkitaan, minkälaisia mahdollisuuksia kehittäjällä voi olla oman ideansa kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi avoimen innovaatioprosessimallin kautta. Näkökulmana on yksilön luovuus ja innovatiivinen toiminta. Opinnäytetyö edistyy prosessin omaisena idean keksimisestä idean edistämiseen sekä jatkojalostamiseen yhteistyössä yrityksen kanssa. Työ on rajattu tuotekehitysprosessin alku- ja keskivaiheisiin.
Tutkimuksessa käytetään innovaatiomenetelmänä vision julistamista ja konseptointia. Lisäksi työssä syvennytään käyttäjälähtöisten menetelmien hyödyntämiseen uuden tuotteen suunnittelussa. Menetelmätyökaluina käytetään passiivista havainnointia, avointa haastattelua sekä luotainmenetelmänä valokuvausta. Käyttäjälähtöisiä menetelmiä käytetään projektissa käyttäjätiedon hankintaan. Testikäyttäjät on valittu niin, että ne edustavat jotain tiettyä kohde-ryhmää.
Kehittämistutkimuksen tuloksena muodostettiin seuraavia johtopäätöksiä. Yrityksen ulkopuolinen henkilö voi solmia yhteistyöverkoston yrityksen kanssa ja toimia eri rooleissa yrityksen sisäisessä tuotekehitysprosessissa. Hankkeessa syntynyttä vapaata tuotekehitysyhteistyömallia on kuitenkin testattu ainoastaan tämän yhteistyöyrityksen kanssa ja toistaiseksi vielä keskeneräisessä tuotekehitysprosessissa, joten mallin toistamisesta laajemmin on mahdotonta antaa arviota. Keskeisiksi kysymyksiksi vapaan yhteistyösopimusmallin solmimiseksi nousevat henkilön omat kyvyt innovaation eteenpäin viemisessä ja oikean yhteistyöverkon kasvattamisessa. Tuotekehittämiseen liittyvän tiedon voidaan kuitenkin ajatella hyödyttävän muita vastaavassa tilanteessa olevia kehittäjiä, jotka pohtivat oman ideansa kehittämisvaihtoehtoja tai tuotekehityksen aloittamista yhteistyössä yrityksen kanssa.
Johtopäätöksenä voidaan myös todeta, että käyttäjätiedon kerääminen tuo arvokasta tietoa tuotekehitykseen. Käyttäjätiedon avulla voidaan helpommin määritellä niitä ominaisuuksia, joita käyttäjät tuotteessa arvostavat. Lisäksi käyttäjätiedon avulla voidaan minimoida käytettävyysriskejä, saada uusia ideoita sekä arviota tuotteen kiinnostavuudesta markkinoilla.