Euran perusturvan työhyvinvoinnin kehittämisprojektin arviointi
Kirjanen, Susanna (2014)
Kirjanen, Susanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011016
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Euran perusturvassa toteutettua työhyvinvoinnin kehittämisprojektia, tuottaa ideoita projektityöskentelyn kehittämiseen ja työhyvinvointisuunnitelman parantamiseen. Opinnäytetyön aihe nousi projektin tarpeista, koska projektiin ei sisältynyt arviointia. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten projektin tavoitteet saavutettiin, miten projektityöskentely sujui projektin aikana ja minkälaisia kokemuksia projektiryhmällä oli projektityöskentelystä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia aineistoja. Arvioinnin aineistot koostuivat olemassa olevista aineistoista. Aineistoa täydennettiin e-lomakekyselyn ja tulevaisuusverstaan avulla. Aineiston jäsentämisessä käytettiin apuna ARVI-työkalupakkia. Olemassa olevia aineistoja olivat työhyvinvoinnin kehittämistyöryhmän muistiot, laaditut työhyvinvointisuunnitelman luonnokset ja valmis työhyvinvointisuunnitelma. Arviointia varten laadittu kyselylomake perustui Tupu Holman laatiman hankkeen pika-itsearviointilomakkeeseen. E-kyselylomakkeessa oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin kolmelletoista (n=13) projektiin osallistuneelle asiantuntijalle, joista seitsemän (n=7) vastasi. Aineisto käsiteltiin tilastollisesti Excel- ja Tixel-tietokoneohjelmilla. Tulevaisuusverstas toteutettiin internetin välityksellä gmail-tilin Drive-sovelluksessa, jossa projektiin osallistuneet asiantuntijat kirjasivat projektiin ja työhyvinvointisuunnitelmaan kohdistuvia ongelmia, ideoita ja tarkennettuja kehittämisehdotuksia.
Arvioinnin tuloksista ilmeni, että kirjallista projektisuunnitelmaa ei laadittu ja projektin hallinnassa oli monia puutteita. Projektityöskentelyn koettiin sujuneen hyvin ja ilmapiiri oli ollut hyvä. Työhyvinvointisuunnitelmaa pidettiin epäonnistuneena ja asteikolla neljästä kymmeneen se sai keskiarvon 4,3. Arvioinnista saadun tiedon avulla tehtiin perusteltuja kehittämisehdotuksia. Tavoitteena on, että arvioinnin tuloksia hyödynnetään jatkossa projektityöskentelyn kehittämisessä ja työhyvinvointisuunnitelman parantamisessa.
Projektityöskentelyn jatkotutkimushaasteena voitaisiin tutkia, miten tämä arviointi on kehittänyt projektityöskentelyä ja miten nyt havaitut virheet ja epäkohdat on huomioitu. Työhyvinvointisuunnitelmaa voisivat jatkossa arvioida myös sen käyttäjät ja työntekijät.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia aineistoja. Arvioinnin aineistot koostuivat olemassa olevista aineistoista. Aineistoa täydennettiin e-lomakekyselyn ja tulevaisuusverstaan avulla. Aineiston jäsentämisessä käytettiin apuna ARVI-työkalupakkia. Olemassa olevia aineistoja olivat työhyvinvoinnin kehittämistyöryhmän muistiot, laaditut työhyvinvointisuunnitelman luonnokset ja valmis työhyvinvointisuunnitelma. Arviointia varten laadittu kyselylomake perustui Tupu Holman laatiman hankkeen pika-itsearviointilomakkeeseen. E-kyselylomakkeessa oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin kolmelletoista (n=13) projektiin osallistuneelle asiantuntijalle, joista seitsemän (n=7) vastasi. Aineisto käsiteltiin tilastollisesti Excel- ja Tixel-tietokoneohjelmilla. Tulevaisuusverstas toteutettiin internetin välityksellä gmail-tilin Drive-sovelluksessa, jossa projektiin osallistuneet asiantuntijat kirjasivat projektiin ja työhyvinvointisuunnitelmaan kohdistuvia ongelmia, ideoita ja tarkennettuja kehittämisehdotuksia.
Arvioinnin tuloksista ilmeni, että kirjallista projektisuunnitelmaa ei laadittu ja projektin hallinnassa oli monia puutteita. Projektityöskentelyn koettiin sujuneen hyvin ja ilmapiiri oli ollut hyvä. Työhyvinvointisuunnitelmaa pidettiin epäonnistuneena ja asteikolla neljästä kymmeneen se sai keskiarvon 4,3. Arvioinnista saadun tiedon avulla tehtiin perusteltuja kehittämisehdotuksia. Tavoitteena on, että arvioinnin tuloksia hyödynnetään jatkossa projektityöskentelyn kehittämisessä ja työhyvinvointisuunnitelman parantamisessa.
Projektityöskentelyn jatkotutkimushaasteena voitaisiin tutkia, miten tämä arviointi on kehittänyt projektityöskentelyä ja miten nyt havaitut virheet ja epäkohdat on huomioitu. Työhyvinvointisuunnitelmaa voisivat jatkossa arvioida myös sen käyttäjät ja työntekijät.