Pistokaslisäyksen tehostaminen valiotaimituotannossa
Kaakinen, Siina (2014)
Kaakinen, Siina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810624
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana oli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Laukaan toimipiste, jossa tuotetaan suomalaisia valiotaimia. Näitä taimia lisätään ottamalla pistokkaita MTT:n omista emokasveista. Pisto-kaslisäyksessä on kuitenkin ollut ongelmia tiettyjen lajien kanssa. Yhdessä MTT:n henkilökunnan kanssa, näistä ongelmalajeista valittiin tähän opin-näytetyöhön herukoita, pensasruusuja, tyrnejä ja vadelmia.
Taustatyönä selvitettiin kokeeseen valittujen lajien pistokaslisäystä ja niissä esiintyneitä ongelmia. Lisäksi selvitettiin millaisia ongelmia MTT:llä on ollut omassa pistokaslisäyksessään. Näiden tietojen pohjalta asiaa päätettiin tutkia lisäyskokeilla. Jokaiselle kokeessa käytetylle lajille kirjoitettiin koesuunnitelma. Pistokaskokeilla haluttiin selvittää saadaanko pistokkailla parempaa kasvunlähtöä pienentämällä hormonipitoisuutta tai pisto-kaskokoa. Lisäksi selvitettiin pistokkaan puutumisasteen ja kasvualustan vaikutusta pistokkaiden kehittymiseen.
Kokeista selvisi, että kaikilla lajeilla pistokkaat lähtivät paremmin kasvuun, kun hormonipitoisuutta pienennettiin puoleen tai se jätettiin kokonaan pois. Herukoilla kompostipitoisempi kasvualusta edesauttoi pistokkaiden kasvunlähtöä. Tyrneillä hiekkaisempi kasvualusta auttoi pistokkaita hieman, mutta sillä oli kuivumisongelmia. Pistokastyypeistä havaittiin, että puutuneimmat pistokkaat lähtivät huonoiten kasvamaan. Lyhyempi pistokas lähti muodostamaan ensin juuria ja vasta sitten uutta versokasvua. Pidemmillä pistokkailla tämä oli päinvastoin. Pistokkaan koko tai puutu-misasteen vaikuttaminen kasvunlähtöön vaihteli lajikkeiden välillä.
Kokeilla ei ollut toistoja, minkä vuoksi tulokset eivät ole pelkiltään käyt-tökelpoisia. Tulokset olivat silti suuntaa antavia ja niiden pohjalta voidaan lähteä kehittämään pistokaslisäysmenetelmiä entisestään. Jatkon kannalta kokeita voi soveltaa muihin lajeihin ja lajikkeisiin. Vadelmien jatkotutki-muksissa voisi kokeilla erilaisten versotyyppien käyttöä.
Taustatyönä selvitettiin kokeeseen valittujen lajien pistokaslisäystä ja niissä esiintyneitä ongelmia. Lisäksi selvitettiin millaisia ongelmia MTT:llä on ollut omassa pistokaslisäyksessään. Näiden tietojen pohjalta asiaa päätettiin tutkia lisäyskokeilla. Jokaiselle kokeessa käytetylle lajille kirjoitettiin koesuunnitelma. Pistokaskokeilla haluttiin selvittää saadaanko pistokkailla parempaa kasvunlähtöä pienentämällä hormonipitoisuutta tai pisto-kaskokoa. Lisäksi selvitettiin pistokkaan puutumisasteen ja kasvualustan vaikutusta pistokkaiden kehittymiseen.
Kokeista selvisi, että kaikilla lajeilla pistokkaat lähtivät paremmin kasvuun, kun hormonipitoisuutta pienennettiin puoleen tai se jätettiin kokonaan pois. Herukoilla kompostipitoisempi kasvualusta edesauttoi pistokkaiden kasvunlähtöä. Tyrneillä hiekkaisempi kasvualusta auttoi pistokkaita hieman, mutta sillä oli kuivumisongelmia. Pistokastyypeistä havaittiin, että puutuneimmat pistokkaat lähtivät huonoiten kasvamaan. Lyhyempi pistokas lähti muodostamaan ensin juuria ja vasta sitten uutta versokasvua. Pidemmillä pistokkailla tämä oli päinvastoin. Pistokkaan koko tai puutu-misasteen vaikuttaminen kasvunlähtöön vaihteli lajikkeiden välillä.
Kokeilla ei ollut toistoja, minkä vuoksi tulokset eivät ole pelkiltään käyt-tökelpoisia. Tulokset olivat silti suuntaa antavia ja niiden pohjalta voidaan lähteä kehittämään pistokaslisäysmenetelmiä entisestään. Jatkon kannalta kokeita voi soveltaa muihin lajeihin ja lajikkeisiin. Vadelmien jatkotutki-muksissa voisi kokeilla erilaisten versotyyppien käyttöä.