Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Työhyvinvoinnin palveluketjujen kehittäminen : arviointitutkimus osana Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Länsirannikon Työterveys Oy:n Ketjureaktio – kehittämishanketta
Loimaranta, Taru (2022)
Loimaranta, Taru
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091520178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091520178
Tiivistelmä
Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä toteutti vuosina 2020–2022 työterveysyhteistyössä Länsirannikon Työterveys Oy:n kanssa Ketjureaktio–hankkeen, jonka tarkoituksena oli tunnistaa terveysriskissä olevat työntekijät ja ohjata heidät työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyössä luoman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluketjujen piiriin. Palveluketjut laadittiin seuraaville terveyden- ja hyvinvoinnin osa-alueille: itsensä johtaminen ja tietoisuustaidot, arjen aktiivisuus, uni ja palautuminen sekä hyvä ravitsemus.
Opinnäytetyössä arvioitiin hankkeen toteutumisen onnistumista sekä vaikutusta osallistuneiden hyvinvointiin. Osallistujien (n=20) kokemuksia sekä luodun palveluketjun vahvuuksia ja kehittämisalueita koottiin kirjallisen palautekyselyn avulla hankkeen loppuvai-heessa (n=16). Aineistona käytettiin lisäksi hankkeen alku- (n=20) ja loppupuolella (n=13) verkkokyselyinä toteutettujen työlähtöisten terveyskyselyjen tulosten ryhmäanalyysejä.
Työlähtöisten terveyskyselyjen ryhmäanalyysien perusteella merkittävästi muutoksia parempaan oli tapahtunut erityisesti unen, henkisen hyvinvoinnin ja henkisen työkyvyn osa-alueilla. Yhdelläkään osa-alueella ei koettu muutosta huonompaan, ja vastaajat kokivat ohjauksen tarpeen vähäisemmäksi hankkeen jälkeen. Enemmistö vastaajista koki yhteydenpidon työterveyshuollon kanssa riittävänä, joskin vuorovaikutteisuutta ja keskustelevuutta toivottiin enemmän. Verkkovalmennusalustasta saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Verkkovalmennusalusta koettin informatiiviseksi ja hyödylliseksi. Yksilölliseen ohjaukseen ja kohdennettuihin, konkreettisiin keinoihin oltiin tyytyväisiä ja niitä kaivattiin enemmän. Terveellisiin elintapoihin liittyvien ohjauksien (uni, ravitsemus, liikunta) koettiin sisältävän osittain jo tuttua asiaa. Vastaajat olivat tyytyväisiä ulkopuolisiin palveluntuottajiin. Suurimpina haasteina koettiin oman työn kuormittavuus sekä työajan epäsäännöllisyys ja oma ajankäytön hallinta.
Pilotoinnin jälkeen palveluketjumallia muokattiin laajemmin käytettävään muotoon. Palveluketjun jatkokehittäminen jää Länsirannikon työterveys Oy:n vastuulle.
Opinnäytetyössä arvioitiin hankkeen toteutumisen onnistumista sekä vaikutusta osallistuneiden hyvinvointiin. Osallistujien (n=20) kokemuksia sekä luodun palveluketjun vahvuuksia ja kehittämisalueita koottiin kirjallisen palautekyselyn avulla hankkeen loppuvai-heessa (n=16). Aineistona käytettiin lisäksi hankkeen alku- (n=20) ja loppupuolella (n=13) verkkokyselyinä toteutettujen työlähtöisten terveyskyselyjen tulosten ryhmäanalyysejä.
Työlähtöisten terveyskyselyjen ryhmäanalyysien perusteella merkittävästi muutoksia parempaan oli tapahtunut erityisesti unen, henkisen hyvinvoinnin ja henkisen työkyvyn osa-alueilla. Yhdelläkään osa-alueella ei koettu muutosta huonompaan, ja vastaajat kokivat ohjauksen tarpeen vähäisemmäksi hankkeen jälkeen. Enemmistö vastaajista koki yhteydenpidon työterveyshuollon kanssa riittävänä, joskin vuorovaikutteisuutta ja keskustelevuutta toivottiin enemmän. Verkkovalmennusalustasta saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Verkkovalmennusalusta koettin informatiiviseksi ja hyödylliseksi. Yksilölliseen ohjaukseen ja kohdennettuihin, konkreettisiin keinoihin oltiin tyytyväisiä ja niitä kaivattiin enemmän. Terveellisiin elintapoihin liittyvien ohjauksien (uni, ravitsemus, liikunta) koettiin sisältävän osittain jo tuttua asiaa. Vastaajat olivat tyytyväisiä ulkopuolisiin palveluntuottajiin. Suurimpina haasteina koettiin oman työn kuormittavuus sekä työajan epäsäännöllisyys ja oma ajankäytön hallinta.
Pilotoinnin jälkeen palveluketjumallia muokattiin laajemmin käytettävään muotoon. Palveluketjun jatkokehittäminen jää Länsirannikon työterveys Oy:n vastuulle.