Onnistunut kotiutus toimintaterapeuttien kuvaamana
Kaattari, Anniina; Junno, Johanna (2014)
Kaattari, Anniina
Junno, Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211416
Tiivistelmä
Jo parikymmentä vuotta terveydenhuoltoalalla on ollut tarve pienentää kustannuksia siirtämällä voimavaroja laitoshoidosta avohoitoon. Palvelujen kustannukset kasvaisivat vähemmän, jos asiakkaat sijoittuisivat enemmän avopalveluihin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää riskiryhmiin, joista yksi on ihmiset siirtymätilanteissa, kuten kotiutustilanteissa. Onnistuneet kotiutukset vaikuttavat palveluiden kustannuksiin, sillä epäonnistunut kotiutus voi vaarantaa hoidon jatkuvuuden ja rasittaa terveydenhuoltopalveluja, jos potilas joutuu uudelleen sairaalaan.
Kotiutumisprosessin katsotaan alkavan jo asiakkaan saapuessa sairaalaan ja asiakas tulisi nähdä koko sairaalassaoloaikansa ajan omaan elinympäristöönsä siirtyvänä kuntoutujana. Kotiutusprosessissa arvioidaan moniammatillisesti asiakkaan toimintakyky, terveydellinen ja sosiaalinen tilanne, elämäntilanne, psyykkinen hyvinvointi, voimavarat ja elinympäristö. Kotiutumisen tukemisen tarkoituksena on auttaa asiakasta siirtymään turvallisesti sairaalasta kotiin ja mahdollistaa hoidon jatkuvuus. Toimintaterapeuteilla on osaamista arvioida asiakkaan kotikuntoisuutta ja toimintaa kotona ja heitä onkin usein mukana kotiutuksen päätöksenteossa.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla onnistunutta kotiutusta toimintaterapeuttien näkökulmasta. Tutkimuksen tehtävänä on kuvata, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen kotiutukseen toimintaterapeuttien kuvaamana. Tutkimuksen toisena tehtävänä on kuvailla johtopäätöksissä, miten toimintaterapeuttien osaamista hyödynnetään tai tulisi hyödyntää kotiutuksessa. Tutkimuksen tiedonantajina oli 28 toimintaterapeuttia ja tutkimus toteutettiin sähköisenä Webropol –kyselynä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan onnistuneeseen kotiutukseen vaaditaan sujuvaa moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Onnistunut kotiutus on asiakaslähtöinen ja yhteistyötä tehdään asiakkaan lisäksi hänen omaistensa kanssa. Onnistunut kotiutus on suunniteltu hyvin ja arvioitu kokonaisvaltaisesti. Kotiutuessa asiakkaan tulee olla kotiutuskuntoinen. Apuväline-, asunnonmuutostöiden- sekä palveluiden tarve tulee olla kartoitettu ja tarvittavat muutokset tehtynä ennen kotiutusta. Ennen kotiutusta on voitu tehdä kotikäyntejä tai pitää kotilomia. Onnistuneessa kotiutuksessa jatkotoimenpiteet ovat järjestettynä asiakkaan kotiutuessa.
Tutkimustulosten mukaan toimintaterapeuttien ammattiosaamista kotiutuksen yhteydessä hyödynnetään juuri niissä asioissa, jotka ovat heidän mielestään kotiutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Heidän erityisosaamistaan voisi kuitenkin hyödyntää kotiutuksen yhteydessä vieläkin enemmän.
Kotiutumisprosessin katsotaan alkavan jo asiakkaan saapuessa sairaalaan ja asiakas tulisi nähdä koko sairaalassaoloaikansa ajan omaan elinympäristöönsä siirtyvänä kuntoutujana. Kotiutusprosessissa arvioidaan moniammatillisesti asiakkaan toimintakyky, terveydellinen ja sosiaalinen tilanne, elämäntilanne, psyykkinen hyvinvointi, voimavarat ja elinympäristö. Kotiutumisen tukemisen tarkoituksena on auttaa asiakasta siirtymään turvallisesti sairaalasta kotiin ja mahdollistaa hoidon jatkuvuus. Toimintaterapeuteilla on osaamista arvioida asiakkaan kotikuntoisuutta ja toimintaa kotona ja heitä onkin usein mukana kotiutuksen päätöksenteossa.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla onnistunutta kotiutusta toimintaterapeuttien näkökulmasta. Tutkimuksen tehtävänä on kuvata, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen kotiutukseen toimintaterapeuttien kuvaamana. Tutkimuksen toisena tehtävänä on kuvailla johtopäätöksissä, miten toimintaterapeuttien osaamista hyödynnetään tai tulisi hyödyntää kotiutuksessa. Tutkimuksen tiedonantajina oli 28 toimintaterapeuttia ja tutkimus toteutettiin sähköisenä Webropol –kyselynä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan onnistuneeseen kotiutukseen vaaditaan sujuvaa moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Onnistunut kotiutus on asiakaslähtöinen ja yhteistyötä tehdään asiakkaan lisäksi hänen omaistensa kanssa. Onnistunut kotiutus on suunniteltu hyvin ja arvioitu kokonaisvaltaisesti. Kotiutuessa asiakkaan tulee olla kotiutuskuntoinen. Apuväline-, asunnonmuutostöiden- sekä palveluiden tarve tulee olla kartoitettu ja tarvittavat muutokset tehtynä ennen kotiutusta. Ennen kotiutusta on voitu tehdä kotikäyntejä tai pitää kotilomia. Onnistuneessa kotiutuksessa jatkotoimenpiteet ovat järjestettynä asiakkaan kotiutuessa.
Tutkimustulosten mukaan toimintaterapeuttien ammattiosaamista kotiutuksen yhteydessä hyödynnetään juuri niissä asioissa, jotka ovat heidän mielestään kotiutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Heidän erityisosaamistaan voisi kuitenkin hyödyntää kotiutuksen yhteydessä vieläkin enemmän.