"Supertehokkuus muuttuu tasaisemmaksi työnteoksi" : - näkökulmia ikääntymiseen ja ikäjohtamiseen
Myrsky, Tiina (2014)
Myrsky, Tiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211399
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211399
Tiivistelmä
Opinnäytteessä kartoitettiin Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan ammattiopiston ikääntyvien opettajien näkemyksiä ikääntymisen merkityksestä työyhteisössä. Työn tavoitteena oli tätä kautta löytää kehittämisehdotuksia ikäjohtamiseen esimiehille.
Yhteiskunnan tarve pidentää työuria luo haasteita yrityksille ja organisaatioille. Työvoiman ikääntyessä esimiehet tarvitsevat taitoja johtaa eri-ikäisiä työntekijöitä, jotta henkilöiden työkyky ja -motivaatio säilyvät pidempään. Työnantajat ovat tiedostaneet eri-ikäisten työntekijöiden osaamisen, jaksamisen ja toimintatapojen erilaisuuden, mutta ikäjohtamiselle ei ole johdon taholta annettu konkreettisia työvälineitä. Taitavassa ikäjohtamisessa huomioidaan työntekijöiden erilaiset tavat toimia, osaaminen ja työkyky ja ymmärretään, että ikä on vain numero. Työelämässä on jo pitkään määritelty ikääntyvä työntekijä yli 45-vuotiaaksi ja ikääntynyt yli 55-vuotiaaksi. Jokainen ikääntyvä työntekijä on kuitenkin yksilö ja yksilönä esimiehen tulee heitä kohdella.
Opettajilla säilyy halu vahvistaa osaamista ja korkea työmoraali ikääntymisestä huolimatta. He haluavat jakaa opiskelijoille ajan tasaista tietoa ja pysyä teknologian kehityksessä mukana. Vastauksista tuli selkeästi esiin tarve yksilölliseen osaamisen vahvistamiseen ja yksilöllisten työurien rakentamiseen. Hiljaisen tiedon (tacit knowledge) näkyväksi tekeminen ja tarpeellisen tiedon systemaattinen dokumentointi ja siirtäminen nuoremmille sukupolville on tärkein kehittämisen tarve Keudan ammattiopistossa. Tähän tarvitaan opettajille resurssoitua aikaa ja esimiehille konkreettisia työvälineitä.
Työn kuormittavuus ja luokkien työrauhaongelmat koettiin työssä jaksamista heikentävinä tekijöinä. Opettajien vastausten perusteella yhteiskunnan tarjoamat erilaiset työajan lyhennysmahdollisuudet, kuten osa-aikaeläke, eivät ole toimivia ratkaisuja työssä jaksamisen parantamiseksi ainakaan opettajan työssä.
Oleellista ikäjohtamisen kannalta on, että esimiehet ymmärtävät työntekijöiden yksilöllisyyden ja pyrkivät löytämään yksilöllisiä ratkaisuja siltä osin, kun se on organisaation toimivuuden kannalta mahdollista ja järkevää.
Yhteiskunnan tarve pidentää työuria luo haasteita yrityksille ja organisaatioille. Työvoiman ikääntyessä esimiehet tarvitsevat taitoja johtaa eri-ikäisiä työntekijöitä, jotta henkilöiden työkyky ja -motivaatio säilyvät pidempään. Työnantajat ovat tiedostaneet eri-ikäisten työntekijöiden osaamisen, jaksamisen ja toimintatapojen erilaisuuden, mutta ikäjohtamiselle ei ole johdon taholta annettu konkreettisia työvälineitä. Taitavassa ikäjohtamisessa huomioidaan työntekijöiden erilaiset tavat toimia, osaaminen ja työkyky ja ymmärretään, että ikä on vain numero. Työelämässä on jo pitkään määritelty ikääntyvä työntekijä yli 45-vuotiaaksi ja ikääntynyt yli 55-vuotiaaksi. Jokainen ikääntyvä työntekijä on kuitenkin yksilö ja yksilönä esimiehen tulee heitä kohdella.
Opettajilla säilyy halu vahvistaa osaamista ja korkea työmoraali ikääntymisestä huolimatta. He haluavat jakaa opiskelijoille ajan tasaista tietoa ja pysyä teknologian kehityksessä mukana. Vastauksista tuli selkeästi esiin tarve yksilölliseen osaamisen vahvistamiseen ja yksilöllisten työurien rakentamiseen. Hiljaisen tiedon (tacit knowledge) näkyväksi tekeminen ja tarpeellisen tiedon systemaattinen dokumentointi ja siirtäminen nuoremmille sukupolville on tärkein kehittämisen tarve Keudan ammattiopistossa. Tähän tarvitaan opettajille resurssoitua aikaa ja esimiehille konkreettisia työvälineitä.
Työn kuormittavuus ja luokkien työrauhaongelmat koettiin työssä jaksamista heikentävinä tekijöinä. Opettajien vastausten perusteella yhteiskunnan tarjoamat erilaiset työajan lyhennysmahdollisuudet, kuten osa-aikaeläke, eivät ole toimivia ratkaisuja työssä jaksamisen parantamiseksi ainakaan opettajan työssä.
Oleellista ikäjohtamisen kannalta on, että esimiehet ymmärtävät työntekijöiden yksilöllisyyden ja pyrkivät löytämään yksilöllisiä ratkaisuja siltä osin, kun se on organisaation toimivuuden kannalta mahdollista ja järkevää.