Kunnossapidon oppimisympäristön kehittäminen prosessiautomaatiolaboratoriossa
Karplund, Patrik (2014)
Karplund, Patrik
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411778
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja kerätä tietoa kunnossapidon oppimisympäristön kehittämiseen. Työn tausta oli parantaa ja antaa valmiuksia opiskelijoiden siirtymistä teollisuuteen. Opinnäytetyö on tehty Lapin Ammattikorkeakoulun teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan tutkimus- ja kehitysosaston kunnossapitoryhmälle Kemiin. Työn tarkoituksena on helpottaa kunnossapito opettajia ja ohjaajia, sekä opiskelijoiden kunnossapitotöiden tekoa prosessiautomaatiolaboratorion vesiprosessissa.
Teoriaosuudessa käytettiin useita eri lähteitä: standardeja oppitunteja, internetiä, keskusteluja ja kirjoja. Teoriaosuudessa tutkittiin paljon kunnossapitoon liittyvää materiaalia, joista PSK- ja SFS- standardeista löytyivät luotettavimmat tiedot. Oppimisympäristöt kuuluivat tutkittavaan aiheeseen, tietoa löytyi useasta eri lähteestä, mutta kaikki tiedot olivat samankaltaisia. Opiskelijan työturvallisuus oli myös tutkinnan kohteena, mutta lähinnä kuitenkin ammattikorkeakoulun näkökulman kannalta.
Prosessiautomaatiolaboratorioon tehtiin erilaisia kunnossapitotyöohjeita: laboratorion työturvallisuus, pumpun ja sähkömoottorin vaihto jne. Töissä käytettiin erilaisia laitteita, joita kunnossapitotyössä voidaan tarvita mm. VIBXpertin värähtelymittaus laitetta, millä mitataan ja analysoidaan pumppujen ja moottorien värähtelyjä, jonka arvoja tulkitsemalla pystyy selvittämään, esimerkiksi mitä vikaa pumpussa on. Toisena tärkeänä työkaluna oli Rotalign ultra, joka on lasermittauslaite, jolla mitataan akselien linjauksia.
Työssä irrotettiin ja asennettiin pumppuja sekä moottoreita, jotta pystyttiin tekemään ohjeita niihin. Pumpun korjaukseen tehtiin myös tarvittavat korjaus- ja kokoamisohjeet, jotta opiskelijat pystyvät itsenäisesti korjaamaan pumppuja. Näistä tiedoista on hyötyä, kun opiskelijat siirtyvät teollisuuteen.
Teoriaosuudessa käytettiin useita eri lähteitä: standardeja oppitunteja, internetiä, keskusteluja ja kirjoja. Teoriaosuudessa tutkittiin paljon kunnossapitoon liittyvää materiaalia, joista PSK- ja SFS- standardeista löytyivät luotettavimmat tiedot. Oppimisympäristöt kuuluivat tutkittavaan aiheeseen, tietoa löytyi useasta eri lähteestä, mutta kaikki tiedot olivat samankaltaisia. Opiskelijan työturvallisuus oli myös tutkinnan kohteena, mutta lähinnä kuitenkin ammattikorkeakoulun näkökulman kannalta.
Prosessiautomaatiolaboratorioon tehtiin erilaisia kunnossapitotyöohjeita: laboratorion työturvallisuus, pumpun ja sähkömoottorin vaihto jne. Töissä käytettiin erilaisia laitteita, joita kunnossapitotyössä voidaan tarvita mm. VIBXpertin värähtelymittaus laitetta, millä mitataan ja analysoidaan pumppujen ja moottorien värähtelyjä, jonka arvoja tulkitsemalla pystyy selvittämään, esimerkiksi mitä vikaa pumpussa on. Toisena tärkeänä työkaluna oli Rotalign ultra, joka on lasermittauslaite, jolla mitataan akselien linjauksia.
Työssä irrotettiin ja asennettiin pumppuja sekä moottoreita, jotta pystyttiin tekemään ohjeita niihin. Pumpun korjaukseen tehtiin myös tarvittavat korjaus- ja kokoamisohjeet, jotta opiskelijat pystyvät itsenäisesti korjaamaan pumppuja. Näistä tiedoista on hyötyä, kun opiskelijat siirtyvät teollisuuteen.