Tunneliviljellyn vadelman lannoitus rajoitetussa turvealustassa : Kolmen eri lannoitustason vertailukoe
Leppälä, Leena (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Leppälä, Leena
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211379
Tiivistelmä
Tunneliviljelyn yleistyessä Suomessa 2000-luvulla nousi myös ajankohtaiseksi tarve tutkia lannoituksen vaikutusta vadelmaan rajoitetussa kasvualustassa. Vadelman ravinnetarpeen tiedetään olevan suhteellisen alhainen, mutta lannoituksen ja tuottavuuden optimointi on tärkeää kustannustehokkaassa viljelyssä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Sisä-Savon Seutuyhtymän (SSSY) Marjanviljelyn koetilan perustaminen -hanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa vadelman lannoituksesta rajatussa kasvualustassa Suomen olosuhteissa. Opinnäytetyön tulokset olivat hyödyksi laadittaessa vadelman rajatun kasvualustan uusia lannoitusohjeita.
Opinnäytetyön kokeellisessa osuudessa tutkittiin kolmen eri lannoitustason (niukka / keskitaso / runsas) vaikutusta kesävadelman ja syysvadelman kas-vuun sekä sadontuottoon. Lajikkeina kokeessa olivat ’Glen Ample’ ja ’Polka’. Koe toteutettiin osaruutukokeena tunnelissa. Pääruutuina olivat lannoitekäsit-telyt ilman kerranteita, ja osaruutuina lajikkeet neljällä kerranteella / pääruutu.
’Glen Ample’ tuotti noin 200 kukkaa / astia kaikissa lannoituskäsittelyissä. Polka -lajikkeella lannoituskäsittelyssä 1 kukkia kehittyi noin 175 kukkaa / astia, käsittelyssä 2 noin 220 kukkaa/ astia ja käsittelyssä 3 noin 480 kukkaa / astia. Satoa muodostui Glen Ample -lajikkeella lannoituskäsittelyssä 1 ja 2 noin 600 grammaa (g) / astia ja käsittelyssä 3 noin 750 g / astia. Polka -lajikeella satoa ehti kypsyä vain vähän ennen kokeen loppumista. Marjojen painot Glen Ample -lajikkeella olivat lannoituskäsittelyssä 1 ja 2 noin 4 g ja käsittelyssä 3 noin 5 g. Polka -lajikkeella marja painoi käsittelyssä 1 noin 4 g, käsittelyssä 2 noin 5 g ja käsittelyssä 3 noin 6 g.
Tulosten perusteella voitiin todeta lannoitustason noston parantavan satopotentiaalia tilastollisesti merkitsevästi (P < 0,05) vain syysvadelmalla. Satotasojen erot käsittelyiden välillä Glen Ample -lajikkeella eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tähän saattoi olla syynä runsas marjahävikki erityisesti käsittelyssä 3. Sen sijaan ’Glen Ample’ -marjojen painoerot olivat tilastollisesti merkitseviä. Täten lannoite-lisäyksen voidaan sanoa nostavan marjan painoa tässä kokeessa.
Opinnäytetyön kokeellisessa osuudessa tutkittiin kolmen eri lannoitustason (niukka / keskitaso / runsas) vaikutusta kesävadelman ja syysvadelman kas-vuun sekä sadontuottoon. Lajikkeina kokeessa olivat ’Glen Ample’ ja ’Polka’. Koe toteutettiin osaruutukokeena tunnelissa. Pääruutuina olivat lannoitekäsit-telyt ilman kerranteita, ja osaruutuina lajikkeet neljällä kerranteella / pääruutu.
’Glen Ample’ tuotti noin 200 kukkaa / astia kaikissa lannoituskäsittelyissä. Polka -lajikkeella lannoituskäsittelyssä 1 kukkia kehittyi noin 175 kukkaa / astia, käsittelyssä 2 noin 220 kukkaa/ astia ja käsittelyssä 3 noin 480 kukkaa / astia. Satoa muodostui Glen Ample -lajikkeella lannoituskäsittelyssä 1 ja 2 noin 600 grammaa (g) / astia ja käsittelyssä 3 noin 750 g / astia. Polka -lajikeella satoa ehti kypsyä vain vähän ennen kokeen loppumista. Marjojen painot Glen Ample -lajikkeella olivat lannoituskäsittelyssä 1 ja 2 noin 4 g ja käsittelyssä 3 noin 5 g. Polka -lajikkeella marja painoi käsittelyssä 1 noin 4 g, käsittelyssä 2 noin 5 g ja käsittelyssä 3 noin 6 g.
Tulosten perusteella voitiin todeta lannoitustason noston parantavan satopotentiaalia tilastollisesti merkitsevästi (P < 0,05) vain syysvadelmalla. Satotasojen erot käsittelyiden välillä Glen Ample -lajikkeella eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tähän saattoi olla syynä runsas marjahävikki erityisesti käsittelyssä 3. Sen sijaan ’Glen Ample’ -marjojen painoerot olivat tilastollisesti merkitseviä. Täten lannoite-lisäyksen voidaan sanoa nostavan marjan painoa tässä kokeessa.