Isien osallisuus kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa
Imeläinen, Sanna (2014)
Imeläinen, Sanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060812165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060812165
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata isien näkemyksiä ja kokemuksia kouluterveydenhuollosta sekä luoda kehittävän työntutkimuksen avulla isien osallisuutta lisäävä toimintamalli. Tavoitteena oli isien osallisuuden lisääminen kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Laajojen terveystarkastusten tavoitteena on vahvistaa lapsen, vanhempien ja koko perheen voimavaroja sekä terveyttä ja hyvinvointia.
Kehittävän työntutkimuksen mukaisesti ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin kouluterveydenhuollon nykykäytäntöihin, suosituksiin, toimintaohjeisiin ja lainsäädäntöön, joita on kuvattu raportin teoriaosassa. Seuraavaksi kartoitettiin isien näkemyksiä Internet-kyselyllä. Kysely lähetettiin Eksoten alueella 4 peruskoulun edellisen vuoden laajojen terveystarkastusten iässä olleiden oppilaiden (N = 437) huoltajille. Kolmannessa vaiheessa isien vastaukset esiteltiin kouluterveydenhoitajille ja koululääkäreille. Kehittämisiltapäivän aikana osallistujat kehittivät Learning Cafe -menetelmän avulla isät huomioivia käytäntöjä. Kehittämisnäkemykset esiteltiin johdolle, jolloin ehdotukset on mahdollista saada käytäntöön.
Kyselyyn vastasi 58 isää. Isät kokivat kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset hyödyllisiksi lasten terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Isien oman tai koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta terveystarkastuksia ei koettu yhtä hyödyllisiksi. Isät olivat melko tyytyväisiä kouluterveydenhuoltoon sekä laajoihin terveystarkastuksiin. Kouluterveydenhuollon kehittämisiltapäivään osallistui 15 kouluterveydenhoitajaa ja 1 koululääkäri. Kehittämisiltapäivässä koettiin tärkeäksi laajoihin terveystarkastuksiin liittyvien lomakkeiden kehittäminen, tarkastuksissa keskusteltavien aiheiden ja tarkastusajankohdan miettiminen sekä tiedottamisen ja yhteistyön lisääminen. Esitietolomakkeisiin olisi hyvä lisätä kysymyksiä erikseen molemmille vanhemmille.
Isiä osallistavan mallin käyttöönotto ja seuranta on otettu huomioon yhtenä jatkotutkimusaiheena. Jatkossa olisi hyvä tutkia myös kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden valmiuksia isyyden tukemiseen. Lisäksi lapsiin liittyvien viestien ja tiedotteiden kulkemista eroperheiden vanhempien välillä olisi hyvä tutkia.
Kehittävän työntutkimuksen mukaisesti ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin kouluterveydenhuollon nykykäytäntöihin, suosituksiin, toimintaohjeisiin ja lainsäädäntöön, joita on kuvattu raportin teoriaosassa. Seuraavaksi kartoitettiin isien näkemyksiä Internet-kyselyllä. Kysely lähetettiin Eksoten alueella 4 peruskoulun edellisen vuoden laajojen terveystarkastusten iässä olleiden oppilaiden (N = 437) huoltajille. Kolmannessa vaiheessa isien vastaukset esiteltiin kouluterveydenhoitajille ja koululääkäreille. Kehittämisiltapäivän aikana osallistujat kehittivät Learning Cafe -menetelmän avulla isät huomioivia käytäntöjä. Kehittämisnäkemykset esiteltiin johdolle, jolloin ehdotukset on mahdollista saada käytäntöön.
Kyselyyn vastasi 58 isää. Isät kokivat kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset hyödyllisiksi lasten terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Isien oman tai koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta terveystarkastuksia ei koettu yhtä hyödyllisiksi. Isät olivat melko tyytyväisiä kouluterveydenhuoltoon sekä laajoihin terveystarkastuksiin. Kouluterveydenhuollon kehittämisiltapäivään osallistui 15 kouluterveydenhoitajaa ja 1 koululääkäri. Kehittämisiltapäivässä koettiin tärkeäksi laajoihin terveystarkastuksiin liittyvien lomakkeiden kehittäminen, tarkastuksissa keskusteltavien aiheiden ja tarkastusajankohdan miettiminen sekä tiedottamisen ja yhteistyön lisääminen. Esitietolomakkeisiin olisi hyvä lisätä kysymyksiä erikseen molemmille vanhemmille.
Isiä osallistavan mallin käyttöönotto ja seuranta on otettu huomioon yhtenä jatkotutkimusaiheena. Jatkossa olisi hyvä tutkia myös kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden valmiuksia isyyden tukemiseen. Lisäksi lapsiin liittyvien viestien ja tiedotteiden kulkemista eroperheiden vanhempien välillä olisi hyvä tutkia.