ENERGIATEHOKKUUTEEN VAIKUTTAVAT KORJAUKSET 1960- JA 1970-LUVUN ASUINKERROSTALOISSA
Pekkala, Henna (2014)
Pekkala, Henna
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211381
Tiivistelmä
Tavoitteena oli selvittää, millaisia energiatehokkuutta parantavia korjauksia on tehty 1960- ja 1970-luvulla rakennettuihin asuinkerrostaloihin. Tarkoituksena oli selvittää energiatehokkuuteen vaikuttavien korjausten investointikustannukset ja niiden vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen. Tarkoituksena oli löytää tietoa toteutuneista korjauksista eikä pelkkiä arvioita korjausten kustannuksista ja niiden vaikutuksista energiankulutukseen.
Lämmitysverkoston säädöllä ja patteriventtiilien uusimisella voidaan saada aikaan suuria säästöjä pienillä investointikustannuksilla, jos huoneistojen lämpötilat ovat ennen säätöä keskimäärin korkeat. Lämmönvahti säätää asuntojen lämpötilat sopiviksi ja on kannattava investointi lyhyiden takaisinmaksuaikojen takia.
Ikkunoiden uusiminen, ulkoseinien lisäeristys sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteiston asentaminen ovat yleensä kalliita korjauksia, joilla on pitkät takaisinmaksuajat. Ulkoseinien lisälämmöneristys ulkopuolelta kannattaa tehdä yleensä vain, jos ulkoverhous on muutenkin korjauksen tai uusimisen tarpeessa.
1960- ja 1970-luvulla rakennettujen asuinkerrostalojen kaukolämpöjärjestelmät alkavat olla käyttöikänsä päässä. Lämmitysmuodon vaihtoa on ajankohtaista harkita silloin, kun lämmitysjärjestelmä joudutaan muutenkin uusimaan tai korjaamaan. Lämmitysmuodon vaihdon investointikustannukset ovat suuret, mutta esimerkiksi öljylämmityksen tai kaukolämmön maalämpöön vaihtamisen takaisinmaksuajat ovat työssäni tutkituissa kohteissa kolmesta vuodesta 13 vuoteen.
Yhdistetyssä korjauksessa kerrostalokiinteistöön on tehty energiatehokkuuteen vaikuttavina korjaustoimenpiteinä lisälämmöneristys, ikkunoiden ja ovien vaihto sekä uusittu ilmanvaihtojärjestelmä. Kohteeseen on tehty myös lisäksi korjaustoimenpiteitä, jotka eivät vaikuta energiatehokkuuteen. Pelkästään energiatehokkuuteen vaikuttavien korjausten investointikustannusten takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta.
Lämmitysverkoston säädöllä ja patteriventtiilien uusimisella voidaan saada aikaan suuria säästöjä pienillä investointikustannuksilla, jos huoneistojen lämpötilat ovat ennen säätöä keskimäärin korkeat. Lämmönvahti säätää asuntojen lämpötilat sopiviksi ja on kannattava investointi lyhyiden takaisinmaksuaikojen takia.
Ikkunoiden uusiminen, ulkoseinien lisäeristys sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteiston asentaminen ovat yleensä kalliita korjauksia, joilla on pitkät takaisinmaksuajat. Ulkoseinien lisälämmöneristys ulkopuolelta kannattaa tehdä yleensä vain, jos ulkoverhous on muutenkin korjauksen tai uusimisen tarpeessa.
1960- ja 1970-luvulla rakennettujen asuinkerrostalojen kaukolämpöjärjestelmät alkavat olla käyttöikänsä päässä. Lämmitysmuodon vaihtoa on ajankohtaista harkita silloin, kun lämmitysjärjestelmä joudutaan muutenkin uusimaan tai korjaamaan. Lämmitysmuodon vaihdon investointikustannukset ovat suuret, mutta esimerkiksi öljylämmityksen tai kaukolämmön maalämpöön vaihtamisen takaisinmaksuajat ovat työssäni tutkituissa kohteissa kolmesta vuodesta 13 vuoteen.
Yhdistetyssä korjauksessa kerrostalokiinteistöön on tehty energiatehokkuuteen vaikuttavina korjaustoimenpiteinä lisälämmöneristys, ikkunoiden ja ovien vaihto sekä uusittu ilmanvaihtojärjestelmä. Kohteeseen on tehty myös lisäksi korjaustoimenpiteitä, jotka eivät vaikuta energiatehokkuuteen. Pelkästään energiatehokkuuteen vaikuttavien korjausten investointikustannusten takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta.