"Kohti kumppanuutta" : Tervaväylän koulun Lohipadon yksikön jaksolaistoiminta
Kankaanpää, Tarja (2014)
Kankaanpää, Tarja
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912310
Tiivistelmä
Oulun ammattikorkeakoulu
Kuntoutuksen koulutusohjelma, ylempi AMK
Tekijä(t): Tarja Kankaanpää
Opinnäytetyön nimi: ”Kohti kumppanuutta” Tervaväylän koulun Lohipadon yksikön jaksolaistoiminta
Työn ohjaaja(t): Yliopettaja, TtT Arja Veijola
Työn valmistumislukukausi ja –vuosi: Kevät 2014 Sivumäärä 140 + 13 liitesivua
Tervaväylän koulun jaksolaistoiminnan kehittäminen toteutui vuosina 2013–2014 perheiden, kuntoutustyöryhmän ja jaksolaistoiminnassa mukana olevien ohjaavien opettajien sekä hoitajan toimesta. Kehittämistoiminta sai alkunsa organisaation tarpeesta saada jaksolla tehtävän kuntoutuksen suunnittelun lähtökohdaksi tarkoituksenmukaisempaa tietoa lapsen ja hänen perheensä arjesta. Lisäksi oli tunnistettu tarve kehittää koulun toimintatapoja vastaamaan yksilöllisemmin jaksolaisen ja hänen perheensä tarpeita. Kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata ja analysoida Tervaväylän koulun jaksolaistoiminnan käytäntöä ja kehittää sitä.
Kehittämistoiminnan lähestymistavaksi valittiin osallistava toimintatutkimus, mihin integroitiin kommunikatiivisen ja etnografisen toimintatutkimuksen tietoperustaa. Tutkimusaineistoja kerättiin kehittämistoiminnan aikana monimuotoisilla menetelmillä. Aineiston analyysissa käytettiin sisällön analyysin lisäksi muun muassa soveltaen ICF-siltausta. Prosessin arviointi kiinnittyi kehittämistoiminnan kaikkiin vaiheisiin.
Kehittämistyön tuloksena syntyi hyvän kuntoutuskäytännön mukainen perhelähtöinen Tervaväylän koulun jaksolaistoiminnan käytäntö. Jaksolaistoiminnan käytäntö perustuu uudenlaiseen tiedon keruuseen, tiedon hyödyntämiseen ja sen kautta syntyvään asiakasymmärrykseen. Tiedon keruuta uudistettiin kehittämällä jaksolle tulevien lasten perheiltä esitiedon keräämiseen uusi esitietolomake. Prosessin aikana rakentui uudenlaista asiakasymmärrystä tuottava palaverikäytäntö. Lisäksi kehittämistyön tuloksena kuvataan työyhteisön uudenlainen kehittämisen kulttuuri.
Uudistunut jaksolaistoiminnan käytäntö integroituu perhelähtöisyyttä ja moniammatillista toimintaa korostavaan ekokulttuuriseen teoriaan sekä tietoon hyvästä kuntoutuskäytännöstä. Uudessa käytännössä hyödynnetään ICF-viitekehystä. Tervaväylän koulun jaksolaistoiminnan lähtökohtana on kuntoutujan eli lapsen ja hänen perheensä arjen tarpeet, joihin vastataan lapsen ja hänen lähipiirinsä osallisuutta korostaen moniammatillisen työryhmän yhteistyöllä. Työskentelyssä lapsen perhe nähdään kumppanina, jonka kanssa toimitaan tasa-arvoisessa vuorovaikutussuhteessa.
Kuntoutuksen koulutusohjelma, ylempi AMK
Tekijä(t): Tarja Kankaanpää
Opinnäytetyön nimi: ”Kohti kumppanuutta” Tervaväylän koulun Lohipadon yksikön jaksolaistoiminta
Työn ohjaaja(t): Yliopettaja, TtT Arja Veijola
Työn valmistumislukukausi ja –vuosi: Kevät 2014 Sivumäärä 140 + 13 liitesivua
Tervaväylän koulun jaksolaistoiminnan kehittäminen toteutui vuosina 2013–2014 perheiden, kuntoutustyöryhmän ja jaksolaistoiminnassa mukana olevien ohjaavien opettajien sekä hoitajan toimesta. Kehittämistoiminta sai alkunsa organisaation tarpeesta saada jaksolla tehtävän kuntoutuksen suunnittelun lähtökohdaksi tarkoituksenmukaisempaa tietoa lapsen ja hänen perheensä arjesta. Lisäksi oli tunnistettu tarve kehittää koulun toimintatapoja vastaamaan yksilöllisemmin jaksolaisen ja hänen perheensä tarpeita. Kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata ja analysoida Tervaväylän koulun jaksolaistoiminnan käytäntöä ja kehittää sitä.
Kehittämistoiminnan lähestymistavaksi valittiin osallistava toimintatutkimus, mihin integroitiin kommunikatiivisen ja etnografisen toimintatutkimuksen tietoperustaa. Tutkimusaineistoja kerättiin kehittämistoiminnan aikana monimuotoisilla menetelmillä. Aineiston analyysissa käytettiin sisällön analyysin lisäksi muun muassa soveltaen ICF-siltausta. Prosessin arviointi kiinnittyi kehittämistoiminnan kaikkiin vaiheisiin.
Kehittämistyön tuloksena syntyi hyvän kuntoutuskäytännön mukainen perhelähtöinen Tervaväylän koulun jaksolaistoiminnan käytäntö. Jaksolaistoiminnan käytäntö perustuu uudenlaiseen tiedon keruuseen, tiedon hyödyntämiseen ja sen kautta syntyvään asiakasymmärrykseen. Tiedon keruuta uudistettiin kehittämällä jaksolle tulevien lasten perheiltä esitiedon keräämiseen uusi esitietolomake. Prosessin aikana rakentui uudenlaista asiakasymmärrystä tuottava palaverikäytäntö. Lisäksi kehittämistyön tuloksena kuvataan työyhteisön uudenlainen kehittämisen kulttuuri.
Uudistunut jaksolaistoiminnan käytäntö integroituu perhelähtöisyyttä ja moniammatillista toimintaa korostavaan ekokulttuuriseen teoriaan sekä tietoon hyvästä kuntoutuskäytännöstä. Uudessa käytännössä hyödynnetään ICF-viitekehystä. Tervaväylän koulun jaksolaistoiminnan lähtökohtana on kuntoutujan eli lapsen ja hänen perheensä arjen tarpeet, joihin vastataan lapsen ja hänen lähipiirinsä osallisuutta korostaen moniammatillisen työryhmän yhteistyöllä. Työskentelyssä lapsen perhe nähdään kumppanina, jonka kanssa toimitaan tasa-arvoisessa vuorovaikutussuhteessa.