Viestintäviraston kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittäminen
Arnell, Jani (2010)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Arnell, Jani
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002262580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002262580
Tiivistelmä
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli luoda Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimivalle Viestintävirastolle kokonaisvaltaisen riskienhallinnan lähestyminen osaksi tuloskortin strategisten tavoitteiden jalkauttamisen turvaamista sekä kokonaisvaltaisen riskienhallinnan politiikka. Kehittämistehtävän käytännön osuus toteutetiin ajanjaksolla 1.10.2008 - 15.11.2009. Kehittämistehtävän teoreettisessa osuudessa tutustuttiin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan taustoihin ja käsitteisiin sekä toimintatutkimuksen ja konstruktiivisen tutkimuksen teoriaan. Kehittämistehtävä toteutettiin osin toimintatutkimuksena ja osin konstruktiivisena tutkimuksena.
Kehittämistehtävän ensimmäisessä vaiheessa tekijä rakensi kohdeorganisaatiolle kokonaisvaltaisen riskienhallinnan lähestymisen, joka liitettiin osaksi kohdeorganisaation tuloskortin 2009 strategisten tavoitteiden turvaamista. Kehittämistehtävän ensimmäisessä vaiheessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kommunikatiivista toimintatutkimusta, jonka tuloksien avulla valmisteltiin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan lähestyminen. Kehittämitehtävän toisessa vaiheessa käytettiin tutkimusmenetelmänä konstruktiivista tutkimusta, jossa valmisteltiin kohdeorganisaatiolle kokonaisvaltaisen riskienhallinnan politiiikka. Tekijä tutustui kohdeorganisaation toimintaa ohjaaviin normistoihin, kokonaisvaltaista riskienhallintaa kohdeorganisaatiossa käsitteleviin asiakirjoihin sekä kohdeorganisaation kokonaisvaltaisen riskienhallinnan itsearvioinnin tuloksiin. Tekijä teki myös esikuvaanalyysejä tutustumalla eri yritysten ja organisaatioiden kokonaisvaltaisen riskienhallinnan politiikkoihin sekä periaatteisiin Internetin välityksellä. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan käytännön sisältö varmistettiin ulkopuolisen konsultin tekemän arvion avulla.
Kehittämistyön seurauksena tehdyt johtopäätökset tuloskortin ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan yhdistämisestä on käytännössä kohdeorganisaation osalta osoitettu mahdolliseksi toteuttaa. Tämä ratkaisu tuo mukanaan kustannus- ja skaalautuvuusetuja, jotka saattavat olla muutoin vaikeita saavuttaa. Riskienhallinnasta voidaan näin myös saada todellisia hyötyjä sen keskittyessä kohdeorganisaation kannalta keskeisimpien strategisten tavoitteiden saavuttamisen turvaamiseen käyttämällä välineenä jo aiemmin tuttua tulosohjauksen menetelmää, eikä kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta muodostu omaa erillistä saarekettaan.
Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan politiikka nivoo viraston riskienhallintatyön yhdeksi, kiinteäksi kokonaisuudeksi. Kun organisaatiolla on käytössään yhtenäinen riskienhallinnan viitekehys sekä menetelmä, voidaan organisaatiossa tehtyjen riskianalyysien tuloksia vertailla keskenään. Tämän seurauksena virastossa on kyetty rakentamaan esim. virastotasoinen kokonaisvaltaisen riskienhallinnan riskikartta, joka on mahdollistanut myös tulosalueitten rajat ylittävien riskienhallintakeinojen valinnan ja käyttöönoton. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on myös yksi laadukkaimmista organisaation sisäisen tilannekuvan muodostamisen tietolähteistä, jonka hyödyntäminen on keskeinen organisaation toiminnan menestyksen mahdollistaja.
Kehittämistehtävän ensimmäisessä vaiheessa tekijä rakensi kohdeorganisaatiolle kokonaisvaltaisen riskienhallinnan lähestymisen, joka liitettiin osaksi kohdeorganisaation tuloskortin 2009 strategisten tavoitteiden turvaamista. Kehittämistehtävän ensimmäisessä vaiheessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kommunikatiivista toimintatutkimusta, jonka tuloksien avulla valmisteltiin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan lähestyminen. Kehittämitehtävän toisessa vaiheessa käytettiin tutkimusmenetelmänä konstruktiivista tutkimusta, jossa valmisteltiin kohdeorganisaatiolle kokonaisvaltaisen riskienhallinnan politiiikka. Tekijä tutustui kohdeorganisaation toimintaa ohjaaviin normistoihin, kokonaisvaltaista riskienhallintaa kohdeorganisaatiossa käsitteleviin asiakirjoihin sekä kohdeorganisaation kokonaisvaltaisen riskienhallinnan itsearvioinnin tuloksiin. Tekijä teki myös esikuvaanalyysejä tutustumalla eri yritysten ja organisaatioiden kokonaisvaltaisen riskienhallinnan politiikkoihin sekä periaatteisiin Internetin välityksellä. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan käytännön sisältö varmistettiin ulkopuolisen konsultin tekemän arvion avulla.
Kehittämistyön seurauksena tehdyt johtopäätökset tuloskortin ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan yhdistämisestä on käytännössä kohdeorganisaation osalta osoitettu mahdolliseksi toteuttaa. Tämä ratkaisu tuo mukanaan kustannus- ja skaalautuvuusetuja, jotka saattavat olla muutoin vaikeita saavuttaa. Riskienhallinnasta voidaan näin myös saada todellisia hyötyjä sen keskittyessä kohdeorganisaation kannalta keskeisimpien strategisten tavoitteiden saavuttamisen turvaamiseen käyttämällä välineenä jo aiemmin tuttua tulosohjauksen menetelmää, eikä kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta muodostu omaa erillistä saarekettaan.
Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan politiikka nivoo viraston riskienhallintatyön yhdeksi, kiinteäksi kokonaisuudeksi. Kun organisaatiolla on käytössään yhtenäinen riskienhallinnan viitekehys sekä menetelmä, voidaan organisaatiossa tehtyjen riskianalyysien tuloksia vertailla keskenään. Tämän seurauksena virastossa on kyetty rakentamaan esim. virastotasoinen kokonaisvaltaisen riskienhallinnan riskikartta, joka on mahdollistanut myös tulosalueitten rajat ylittävien riskienhallintakeinojen valinnan ja käyttöönoton. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on myös yksi laadukkaimmista organisaation sisäisen tilannekuvan muodostamisen tietolähteistä, jonka hyödyntäminen on keskeinen organisaation toiminnan menestyksen mahdollistaja.