Vanhat hirsirakennukset kiertoon: liiketoimintaa palvelumuotoilun keinoin
Kurkinen, Marika (2023)
Kurkinen, Marika
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302212634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302212634
Tiivistelmä
Suomessa kiertotalousasteen kasvattaminen on tulevaisuuden haasteena. Kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti rakentamisen saralla kiertotalous on kasvava osa-alue, joka vaatii innovaatioita, poliittisia ohjauskeinoja sekä muutosta asenteissa ja toimintatavoissa. Suomessa on valtavasti tyhjilleen jääneitä ja jääviä rakennuksia. Nämä rakennukset voisivat toimia materiaalipankkeina. Rakennusten puutavaraan kuten lautoihin, hirsiin ja rakennusosiin on sitoutunut puun kasvaessa ilmakehästä hiiltä, joka varastoituu niissä pitkään. Hiilen sitoutuminen säilyy puurakenteita uudelleen käytettäessä, mutta mikäli puu lahoaa tai se poltetaan, puun sisältämä hiili vapautuu.
Työssä lähestyttiin hirsirakennuksien kiertotaloutta palvelumuotoilun näkökulmasta ja tutkimus toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli tutkia, millainen on kuluttajien ja alan yrittäjien näkökanta hirsirakennusten ja puutavaran kiertotalouteen. Tutkimusmenetelminä työssä oli kysely- ja haastattelututkimukset, joista kysely suuntautui kuluttajille ja haastattelut alan yrittäjille. Kehittämisprosessi eteni sidosryhmien ja käyttäjäprofiilien tunnistamisella. Kysely- ja haastattelututkimusten tuloksia hyväksi käyttäen voitiin hyödyntää palvelumuotoilun työkaluja ja visualisoida palvelupolku kontaktipisteineen.
Tutkimustulokset kertoivat, että kuluttajat näkivät kierrätetyn puutavaran saatavuuden haasteelliseksi. Urakoitsijat kokivat haasteita vanhan puun naulaisuuden, lahovaurioiden, piilovaurioiden ja mikrobivaurioiden takia. Tilanne on ristiriitainen, vanhaa puuta arvostetaan mutta käytäntö ja kustannukset osoittavat käytölle haasteita tai jopa rajoituksia. Toimeksiantajalle tutkimustulokset toivat ilmi kuluttajien asenteita, liiketoiminnan potentiaalia ja kehityssuuntia. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että kierrätetylle puutavaralle on kysyntää ja siitä ollaan valmiit maksamaan. Kiertotalouden kehittymistä edesauttaa saatavuuden parantaminen ja palvelumuotoilulla saadaan tukea asiakaslähtöisyyden huomioimiseen.
Työssä lähestyttiin hirsirakennuksien kiertotaloutta palvelumuotoilun näkökulmasta ja tutkimus toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli tutkia, millainen on kuluttajien ja alan yrittäjien näkökanta hirsirakennusten ja puutavaran kiertotalouteen. Tutkimusmenetelminä työssä oli kysely- ja haastattelututkimukset, joista kysely suuntautui kuluttajille ja haastattelut alan yrittäjille. Kehittämisprosessi eteni sidosryhmien ja käyttäjäprofiilien tunnistamisella. Kysely- ja haastattelututkimusten tuloksia hyväksi käyttäen voitiin hyödyntää palvelumuotoilun työkaluja ja visualisoida palvelupolku kontaktipisteineen.
Tutkimustulokset kertoivat, että kuluttajat näkivät kierrätetyn puutavaran saatavuuden haasteelliseksi. Urakoitsijat kokivat haasteita vanhan puun naulaisuuden, lahovaurioiden, piilovaurioiden ja mikrobivaurioiden takia. Tilanne on ristiriitainen, vanhaa puuta arvostetaan mutta käytäntö ja kustannukset osoittavat käytölle haasteita tai jopa rajoituksia. Toimeksiantajalle tutkimustulokset toivat ilmi kuluttajien asenteita, liiketoiminnan potentiaalia ja kehityssuuntia. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että kierrätetylle puutavaralle on kysyntää ja siitä ollaan valmiit maksamaan. Kiertotalouden kehittymistä edesauttaa saatavuuden parantaminen ja palvelumuotoilulla saadaan tukea asiakaslähtöisyyden huomioimiseen.