KERUUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ KESKI-SUOMEN RAVINTOLOISSA
Lehtinen, Heidi (2014)
Lehtinen, Heidi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061212708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061212708
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää syötävien keruutuotteiden käyttöä Keski-Suomen ravintoloissa ja maatilamatkailuyrityksissä, joissa valmistetaan ruokaa. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Maa- ja kotitalousnaiset.
Työssä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusongelman selvittämiseksi tehtiin kysely. Kyselyitä lähetettiin Keski-Suomen ravintoloihin ja maatilamatkailu yrityksiin yhteensä 174 kappaletta. Sähköposteja palautui 13 ja vastauksia saatiin yhteensä 33 kappaletta eli vastausprosentiksi tuli 20 %. Koska vastauksia saatiin vain vähän, tehtiin muutama vapaamuotoinen syventävä haastattelu puhelimitse.
Tutkimustulosten mukaan useimmat yrittäjät ja ravintolat olivat kiinnostuneita syötävistä keruutuotteista, etusijalla marjat ja sienet. Ne, joilla käyttö oli suurinta, myös keräsivät itse tuotteensa omaan käyttöön. Ongelmaksi keruutuotteiden saannissa ja ostamisessa nousivat tuotteiden laatu ja hinta. Myöskään kerääjistä ei ollut tietoa. Kerääjät olivat yhteydessä yrittäjiin puhelimitse tai tulivat myymään paikan päälle ilman ennakkovaroitusta. Yrittäjät kokivat tämän hankalaksi, koska eivät olleet varautuneet esim. marjojen tuloon. Yrittäjät haluavat tuotteensa valmiiksi puhdistettuina. Tuotteiden saatavuus oli pidemmällä aikavälillä myös epävarmaa. Tärkeintä olisi, että yrityksillä olisi tieto kerääjistä ja keräilijöillä tieto yritysten tarpeesta.
Keruutuotteiden käyttöä lisäisi yrityksissä tieto kerääjistä, että he voisivat etukäteen sopia mitä tuotteita tarvitaan ja milloin. Esimerkiksi kerääjien yhteystiedot, tuotetiedot ja tuotteet, löytyisivät netistä. Kerääjien saadessa tietoa tarpeista, voisivat paremmin aikatauluttaa keräykset ja toimitukset useampaan paikkaan, ettei yhden yrittäjän tarvitsisi kaikkia kuljetuskuluja maksaa. Lisäksi olisi hyvä kehittää kuivattuja tuotteita, niitä olisi hyvä olla reilusti varastossa saatavilla myyntiä varten. Kerääjät voisivat hyötyä yhteistyöstä muiden kerääjien kanssa.
Työssä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusongelman selvittämiseksi tehtiin kysely. Kyselyitä lähetettiin Keski-Suomen ravintoloihin ja maatilamatkailu yrityksiin yhteensä 174 kappaletta. Sähköposteja palautui 13 ja vastauksia saatiin yhteensä 33 kappaletta eli vastausprosentiksi tuli 20 %. Koska vastauksia saatiin vain vähän, tehtiin muutama vapaamuotoinen syventävä haastattelu puhelimitse.
Tutkimustulosten mukaan useimmat yrittäjät ja ravintolat olivat kiinnostuneita syötävistä keruutuotteista, etusijalla marjat ja sienet. Ne, joilla käyttö oli suurinta, myös keräsivät itse tuotteensa omaan käyttöön. Ongelmaksi keruutuotteiden saannissa ja ostamisessa nousivat tuotteiden laatu ja hinta. Myöskään kerääjistä ei ollut tietoa. Kerääjät olivat yhteydessä yrittäjiin puhelimitse tai tulivat myymään paikan päälle ilman ennakkovaroitusta. Yrittäjät kokivat tämän hankalaksi, koska eivät olleet varautuneet esim. marjojen tuloon. Yrittäjät haluavat tuotteensa valmiiksi puhdistettuina. Tuotteiden saatavuus oli pidemmällä aikavälillä myös epävarmaa. Tärkeintä olisi, että yrityksillä olisi tieto kerääjistä ja keräilijöillä tieto yritysten tarpeesta.
Keruutuotteiden käyttöä lisäisi yrityksissä tieto kerääjistä, että he voisivat etukäteen sopia mitä tuotteita tarvitaan ja milloin. Esimerkiksi kerääjien yhteystiedot, tuotetiedot ja tuotteet, löytyisivät netistä. Kerääjien saadessa tietoa tarpeista, voisivat paremmin aikatauluttaa keräykset ja toimitukset useampaan paikkaan, ettei yhden yrittäjän tarvitsisi kaikkia kuljetuskuluja maksaa. Lisäksi olisi hyvä kehittää kuivattuja tuotteita, niitä olisi hyvä olla reilusti varastossa saatavilla myyntiä varten. Kerääjät voisivat hyötyä yhteistyöstä muiden kerääjien kanssa.