Leimikon ominaispiirteiden vaikutus hakkuukoneen tuottavuuteen
Vähä-Peltomäki, Sami (2014)
Vähä-Peltomäki, Sami
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112651
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin miten erilaiset leimikoiden ominaispiirteet vaikuttavat ainespuun hakkuun tuottavuuteen. Tarkoituksena oli selvittää leimikon ominaispiirteistä ne tekijät, jotka vaikuttavat eniten hakkuukoneen tuottavuuteen. Lisäksi tutkittiin nykytaksoitusmenetelmän tasavertaisuutta eri keskijäreysluokilla. Tulosten perusteella pyrittiin luomaan uusi menetelmä, joka ottaisi huomioon myös hakkuun työmäärän eikä vain kiintokuutiotuotosta.
Aineisto kerättiin hakkuukoneella tehdyillä otannoilla, joissa seurattiin leimikkotekijöiden vaikutusta hakkuun tehotuntituotokseen. Tulosten avulla pystyttiin selvittämään tuottavuutta alentavat tekijät ja vertailemaan tuottavuuksia eri leimikkokuvioilla. Tutkittavista kuvioista 16 oli harvennuksia ja 10 avohakkuukuvioita.
Tulokset osoittavat, että yhdellä leimikon ominaispiirteellä ei ole huomattavaa vaikutusta hakkuun tuottavuuteen lukuun ottamatta keskijäreyttä, hakkuutapaa ja alikasvoshaittaa. Tuottavuutta alensivat useammat tekijät yhdessä. Merkittävimmät tuotosta alentavat tekijät olivat alikasvoshaitta ja puuston luonnontilamainen piirre. Lisäksi lieväkin alikasvos riitti alentamaan tuotosta kun ainespuiden hehtaarikohtainen runkoluku oli korkea. Tuottavuutta nostivat taas selkeä näkymä ja tasainen puusto.
Tutkimuksen mukaan nykytaksoitusmenetelmä ei korvaa tuottavuuden alentumista keskijäreyden pienetessä. Pienijäreyksisten puiden hakkuusta ei makseta saman suuruista korvausta samaan työmäärään nähden kuin suuremman keskijäreysluokan puista. Työssä onnistuttiin muokkaamaan nykytaksoitusmenetelmää siten, että korvaus vastasi tasa-arvoisesti pienen ja suuren keskijäreysluokan puuston hakkuutyömäärää. Muutos toteutettiin kerätyn aineiston perusteella leikkaamalla suuremman keskijäreysluokan yksikkömaksuista tietty prosenttiosuus ja siirtämällä se pienemmälle keskijäreysluokalle.
Aineisto kerättiin hakkuukoneella tehdyillä otannoilla, joissa seurattiin leimikkotekijöiden vaikutusta hakkuun tehotuntituotokseen. Tulosten avulla pystyttiin selvittämään tuottavuutta alentavat tekijät ja vertailemaan tuottavuuksia eri leimikkokuvioilla. Tutkittavista kuvioista 16 oli harvennuksia ja 10 avohakkuukuvioita.
Tulokset osoittavat, että yhdellä leimikon ominaispiirteellä ei ole huomattavaa vaikutusta hakkuun tuottavuuteen lukuun ottamatta keskijäreyttä, hakkuutapaa ja alikasvoshaittaa. Tuottavuutta alensivat useammat tekijät yhdessä. Merkittävimmät tuotosta alentavat tekijät olivat alikasvoshaitta ja puuston luonnontilamainen piirre. Lisäksi lieväkin alikasvos riitti alentamaan tuotosta kun ainespuiden hehtaarikohtainen runkoluku oli korkea. Tuottavuutta nostivat taas selkeä näkymä ja tasainen puusto.
Tutkimuksen mukaan nykytaksoitusmenetelmä ei korvaa tuottavuuden alentumista keskijäreyden pienetessä. Pienijäreyksisten puiden hakkuusta ei makseta saman suuruista korvausta samaan työmäärään nähden kuin suuremman keskijäreysluokan puista. Työssä onnistuttiin muokkaamaan nykytaksoitusmenetelmää siten, että korvaus vastasi tasa-arvoisesti pienen ja suuren keskijäreysluokan puuston hakkuutyömäärää. Muutos toteutettiin kerätyn aineiston perusteella leikkaamalla suuremman keskijäreysluokan yksikkömaksuista tietty prosenttiosuus ja siirtämällä se pienemmälle keskijäreysluokalle.