Parempi yhdessä kuin yksin : Pienten lasten äitien kokemuksia vertaistuesta
Korpi, Reetta (2014)
Korpi, Reetta
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061212746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061212746
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni selvitin pienten lasten äitien kokemuksia vertaistuesta. Tarkoituksena oli selvittää, millaisten syiden takia pienten lasten äidit lähtevät mukaan organisoituun vertaistoimintaan ja minkälaista tukea ja apua he sieltä saavat. Tämän lisäksi selvitin heidän ajatuksiaan sosiaalisen median tarjoamasta vertaistuesta ja halusin tietää, osallistuvatko äidit aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa.
Opinnäytetyöni teoriaosassa käsittelen äitiyttä, äidin sosiaalista verkostoa sekä lapsiperheen arjen haasteita. Lisäksi avaan vertaistuen käsitettä. Toteutin tutkimukseni laadullisena tutkimuksena, jossa aineistokeruumenetelmänä käytin ryhmähaastattelua. Aineisto koostuu neljästä ryhmähaastattelusta, joihin osallistui äitejä kolmesta Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilasta ja yhdestä omatoimisesta äitiryhmästä.
Ryhmähaastatteluista selvisi, että äidit lähtivät toimintaan saadakseen aikuista seuraa ja vertaistukea. Äidit pitivät tärkeänä mahdollisuutta keskustella lapsiperheen arjen iloista ja suruista. Äidit kertoivat myös saavansa toisilta äideiltä hyviä vinkkejä niin lastenhoitoon kuin muihinkin asioihin liittyen. Yksi syy vertaistoimintaan lähtemiselle oli myös se, että lapset voivat tavata ikätovereitaan, jolloin heidän sosiaaliset taitonsa kehittyvät. Vertaistoiminnassa on mahdollisuus tutustua saman alueen lapsiperheisiin, mikä oli erityisen tärkeää toiselta paikkakunnalta muuttaneille äideille. Äidit sanoivat vertaistoiminnan tuovan vaihtelua ja piristystä arjen rutiineihin, mikä näkyy esimerkiksi sekä äidin että lapsen iloisempana mielialana.
Sosiaalinen media oli osa kaikkien äitien arkea. Osalla äideistä oli kokemusta suljetuista keskusteluryhmistä, joista he kertoivat saaneensa vertaistukea erityisesti raskausaikana. Äidit kertoivat lukevansa myös avoimia keskustelupalstoja, mutta moni piti sieltä saatavaa tietoa melko epäluotettavana. Äidit sanoivat keskustelevansa sosiaalisessa mediassa mieluiten sellaisten ihmisten kanssa, jotka tuntevat jo entuudestaan. Sosiaalisen median julkisuus huolestutti äitejä.
Opinnäytetyöni teoriaosassa käsittelen äitiyttä, äidin sosiaalista verkostoa sekä lapsiperheen arjen haasteita. Lisäksi avaan vertaistuen käsitettä. Toteutin tutkimukseni laadullisena tutkimuksena, jossa aineistokeruumenetelmänä käytin ryhmähaastattelua. Aineisto koostuu neljästä ryhmähaastattelusta, joihin osallistui äitejä kolmesta Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilasta ja yhdestä omatoimisesta äitiryhmästä.
Ryhmähaastatteluista selvisi, että äidit lähtivät toimintaan saadakseen aikuista seuraa ja vertaistukea. Äidit pitivät tärkeänä mahdollisuutta keskustella lapsiperheen arjen iloista ja suruista. Äidit kertoivat myös saavansa toisilta äideiltä hyviä vinkkejä niin lastenhoitoon kuin muihinkin asioihin liittyen. Yksi syy vertaistoimintaan lähtemiselle oli myös se, että lapset voivat tavata ikätovereitaan, jolloin heidän sosiaaliset taitonsa kehittyvät. Vertaistoiminnassa on mahdollisuus tutustua saman alueen lapsiperheisiin, mikä oli erityisen tärkeää toiselta paikkakunnalta muuttaneille äideille. Äidit sanoivat vertaistoiminnan tuovan vaihtelua ja piristystä arjen rutiineihin, mikä näkyy esimerkiksi sekä äidin että lapsen iloisempana mielialana.
Sosiaalinen media oli osa kaikkien äitien arkea. Osalla äideistä oli kokemusta suljetuista keskusteluryhmistä, joista he kertoivat saaneensa vertaistukea erityisesti raskausaikana. Äidit kertoivat lukevansa myös avoimia keskustelupalstoja, mutta moni piti sieltä saatavaa tietoa melko epäluotettavana. Äidit sanoivat keskustelevansa sosiaalisessa mediassa mieluiten sellaisten ihmisten kanssa, jotka tuntevat jo entuudestaan. Sosiaalisen median julkisuus huolestutti äitejä.