IMPROVING SURFACE SIZING OPERATIONS FOR AN EDUCATIONAL PAPER MACHINE
Kuusisto, Tommi (2014)
Lataukset:
Kuusisto, Tommi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312868
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312868
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää opetuspaperikoneen pintaliimauslaitteistoa siten, että mahdollistetaan tärkkelyksen jatkuva applikointi paperirainaan halutulla tasolla. Työ toteutettiin opetuspaperikoneeseen University of Wisconsin Stevens-Pointissa.
Lähtötilanne pintaliimauslaitteiston suhteen oli se, että alkuperäistä lammikkoliimapuristinta oli alettu kehittämään lisäämällä siihen suutinpalkki, jolla applikoinnin oli tarkoitus tapahtua. Tässä oli kuitenkin ilmennyt ongelmia mm. liiman jäähtymisen, sekä suutinten tukkiutumisen muodossa. Näistä syistä pintaliimauslaite ei työn alkuhetkillä ollut käyttökuntoinen.
Koska työn tavoitteena oli mahdollistaa alkuperäistä rakennetta parempi annosteltavan tärkkelyksen määrän säätö, ei lammikkoliimapuristin enää ollut varteenotettava vaihtoehto. Myös suutinapplikoinnin ongelmien vuoksi rakenteen jatkokehittäminen ei tuntunut järkevältä. Ratkaisuksi valittiin rakennettavaksi pintaliimalle applikointilaatikko puristinrullan päälle, jotta saataisiin mahdollistettua parempi liiman määrän säätö. Tässä yhteydessä myös tärkin käsittelylaitteistoa kehitettiin paremman lopputuloksen saavuttamiseksi.
Työn valmistuttua suoritettiin koeajoa, jossa kävi ilmi että uudella laitteistolla pystytään jatkuvaan applikointitapahtumaan. Pintaliimatun paperin vetolujuus koheni huomattavasti sekä grammapaino kasvoi samassa ajossa valmistettuun liimaamattomaan paperiin verrattuna.
Jatkokehiteltävää työssä kuitenkin jäi, mikäli tämä applikointimenetelmä otetaan varsinaisesti käyttöön opetuspaperikoneella. Applikointilaatikon prototyyppi tehtiin polykarbonaatista ja se olisi suotavaa korvata jämerämmällä valmisteella, kuten myös laatikon teline. Myös osa tärkin käsittelyn putkistosta jäi vielä tässä vaiheessa epäsiisteiksi letkuiksi.
Lähtötilanne pintaliimauslaitteiston suhteen oli se, että alkuperäistä lammikkoliimapuristinta oli alettu kehittämään lisäämällä siihen suutinpalkki, jolla applikoinnin oli tarkoitus tapahtua. Tässä oli kuitenkin ilmennyt ongelmia mm. liiman jäähtymisen, sekä suutinten tukkiutumisen muodossa. Näistä syistä pintaliimauslaite ei työn alkuhetkillä ollut käyttökuntoinen.
Koska työn tavoitteena oli mahdollistaa alkuperäistä rakennetta parempi annosteltavan tärkkelyksen määrän säätö, ei lammikkoliimapuristin enää ollut varteenotettava vaihtoehto. Myös suutinapplikoinnin ongelmien vuoksi rakenteen jatkokehittäminen ei tuntunut järkevältä. Ratkaisuksi valittiin rakennettavaksi pintaliimalle applikointilaatikko puristinrullan päälle, jotta saataisiin mahdollistettua parempi liiman määrän säätö. Tässä yhteydessä myös tärkin käsittelylaitteistoa kehitettiin paremman lopputuloksen saavuttamiseksi.
Työn valmistuttua suoritettiin koeajoa, jossa kävi ilmi että uudella laitteistolla pystytään jatkuvaan applikointitapahtumaan. Pintaliimatun paperin vetolujuus koheni huomattavasti sekä grammapaino kasvoi samassa ajossa valmistettuun liimaamattomaan paperiin verrattuna.
Jatkokehiteltävää työssä kuitenkin jäi, mikäli tämä applikointimenetelmä otetaan varsinaisesti käyttöön opetuspaperikoneella. Applikointilaatikon prototyyppi tehtiin polykarbonaatista ja se olisi suotavaa korvata jämerämmällä valmisteella, kuten myös laatikon teline. Myös osa tärkin käsittelyn putkistosta jäi vielä tässä vaiheessa epäsiisteiksi letkuiksi.