Markkinaehtoistumisen jäljet Alvi ry:n organisaatiossa ja kokemukset sen vaikutuksista kehittämiseen ja johtamiseen
Metsämaa, Sari (2014)
Metsämaa, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229201
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ja tehdä näkyväksi Alvi ry:n lähihistoriassa markkinaehtoistumisen myötä tapahtuneita organisaatiomuutoksia ja pohtia niiden mukanaan tuomia haasteita johtamiselle ja kehittämiselle viimeisten viiden vuoden osalta 2009 - 2013. Opinnäytetyön tekemiseen liittyvän prosessin kautta haluan syventää omaa asiantuntijuuttani organisaation johtamisesta ja kehittämisestä jatkuvan muutoksen keskellä. Työskentelen Alvi ry:n hallinnossa palvelupäällikkönä. Samalla haluan reflektoiden koota yhteen ja tehdä näkyväksi organisaatiomme lähihistoriaa sekä pohtia millaisia kysymyksiä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan ja miten niihin tulisi kehittämisen ja johtamisen näkökulmasta varautua.
Alvi ry on vuonna 1993 perustettu sosiaalipalveluiden tuottaja. Ensimmäinen miehille tarkoitettu Alvi -koti avasi ovensa vuonna 1994 - päämääränä oli luoda lämminhenkinen ja turvallinen koti mielenterveyskuntoutujille. Myöhemmin Alvi -kodin rinnalle tuli naisten Elvi –koti ja ne yhdistyivät vuonna 2011 Alvila -kodiksi. Nykyään yksiköitä on hallinto mukaan lukien kuusi: Alvila -koti ja Laturin Tukiyhteisö Helsingissä sekä Vantaalla Tukipiste Laturi, Francan päiväkeskus ja Cafe Popolo. Alvi ry on yleishyödyllinen, sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon kolmannen sektorin yhdistys, joka sai vuonna 2013 yhteiskunnallisen yrityksen statuksen.
Alvi ry:n organisaation kannalta sen historiassa on neljä merkittävää tapahtumaa, jotka liittyvät markkinaehtoistumiseen joko suoraan tai välillisesti. Ensimmäinen liittyi Helsingin kaupungin asumispalveluiden kilpailuttamiseen vuonna 2009. Toinen jakso kokoaa yhteen useamman Vantaan kaupungin palvelun kilpailutuksen vuonna 2010. Kolmannen jakson tapahtumat liittyvät Helsingin kaupungin päätökseen olla kilpailuttamatta itsenäisesti omissa asunnoissaan asuvien mielenterveyskuntoutujien kotiin vietäviä palveluja - ja samalla lopettaa kyseisten palveluiden ostaminen Alvi ry:n Tukipiste Laturilta vuoden 2010 lopulla. Neljäs merkittävä tapahtuma Alvi ry:n historiassa oli päätös koko Suomea palvelleen tehostetun päihdekuntoutusyksikön Kartanoyhteisön alasajamisesta vuonna 2012. Päihdekuntoutuksen palvelunhankinnassa siirryttiin silloin valtakunnallisesti lyhyempiin laitoskuntoutusjaksoihin sekä kotiin vietäviin ja muihin päihdekuntoutuksen avopalveluihin.
Alvi ry:n organisaation eri osaset ovat eläneet hyvin erilaisia prosesseja ja elinkaaria. Alvi ry:n toiminnot voidaan jakaa neljään eri ryhmään toimintojen, eli palveluprosessien jatkumisen mukaan ennallaan säilyneisiin, muuttuneisiin, alkaneisiin sekä päättyneisiin. Hallinnossa, johtoryhmässä sekä yhteistoimintatyöryhmässä keskustelimme paljon siitä, miten muutokset missäkin tilanteessa tulisi ratkaista ja millaisia vaikutuksia eri vaihtoehdoilla mahdollisesti olisi. Millaiset muutokset koskevat koko organisaatiota, mitkä vaikutukset johtuvat markkinaehtois-tumisen tuomista muutoksista - ja milloin taas esimerkiksi kilpailutuksen luomia paineita muutokseen on mahdollista käyttää koko organisaation uudistamiseen, kehittämiseen ja säilyttämiseksi elinvoimaisena muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehittämisen ja johtamisen kannalta muun muassa strateginen suunnittelu sekä dialoginen että reflektoiva johtaminen voivat olla mielekkäitä lähestymistapoja suuntauduttaessa tulevaisuudenkin haasteisiin.
Alvi ry on vuonna 1993 perustettu sosiaalipalveluiden tuottaja. Ensimmäinen miehille tarkoitettu Alvi -koti avasi ovensa vuonna 1994 - päämääränä oli luoda lämminhenkinen ja turvallinen koti mielenterveyskuntoutujille. Myöhemmin Alvi -kodin rinnalle tuli naisten Elvi –koti ja ne yhdistyivät vuonna 2011 Alvila -kodiksi. Nykyään yksiköitä on hallinto mukaan lukien kuusi: Alvila -koti ja Laturin Tukiyhteisö Helsingissä sekä Vantaalla Tukipiste Laturi, Francan päiväkeskus ja Cafe Popolo. Alvi ry on yleishyödyllinen, sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon kolmannen sektorin yhdistys, joka sai vuonna 2013 yhteiskunnallisen yrityksen statuksen.
Alvi ry:n organisaation kannalta sen historiassa on neljä merkittävää tapahtumaa, jotka liittyvät markkinaehtoistumiseen joko suoraan tai välillisesti. Ensimmäinen liittyi Helsingin kaupungin asumispalveluiden kilpailuttamiseen vuonna 2009. Toinen jakso kokoaa yhteen useamman Vantaan kaupungin palvelun kilpailutuksen vuonna 2010. Kolmannen jakson tapahtumat liittyvät Helsingin kaupungin päätökseen olla kilpailuttamatta itsenäisesti omissa asunnoissaan asuvien mielenterveyskuntoutujien kotiin vietäviä palveluja - ja samalla lopettaa kyseisten palveluiden ostaminen Alvi ry:n Tukipiste Laturilta vuoden 2010 lopulla. Neljäs merkittävä tapahtuma Alvi ry:n historiassa oli päätös koko Suomea palvelleen tehostetun päihdekuntoutusyksikön Kartanoyhteisön alasajamisesta vuonna 2012. Päihdekuntoutuksen palvelunhankinnassa siirryttiin silloin valtakunnallisesti lyhyempiin laitoskuntoutusjaksoihin sekä kotiin vietäviin ja muihin päihdekuntoutuksen avopalveluihin.
Alvi ry:n organisaation eri osaset ovat eläneet hyvin erilaisia prosesseja ja elinkaaria. Alvi ry:n toiminnot voidaan jakaa neljään eri ryhmään toimintojen, eli palveluprosessien jatkumisen mukaan ennallaan säilyneisiin, muuttuneisiin, alkaneisiin sekä päättyneisiin. Hallinnossa, johtoryhmässä sekä yhteistoimintatyöryhmässä keskustelimme paljon siitä, miten muutokset missäkin tilanteessa tulisi ratkaista ja millaisia vaikutuksia eri vaihtoehdoilla mahdollisesti olisi. Millaiset muutokset koskevat koko organisaatiota, mitkä vaikutukset johtuvat markkinaehtois-tumisen tuomista muutoksista - ja milloin taas esimerkiksi kilpailutuksen luomia paineita muutokseen on mahdollista käyttää koko organisaation uudistamiseen, kehittämiseen ja säilyttämiseksi elinvoimaisena muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehittämisen ja johtamisen kannalta muun muassa strateginen suunnittelu sekä dialoginen että reflektoiva johtaminen voivat olla mielekkäitä lähestymistapoja suuntauduttaessa tulevaisuudenkin haasteisiin.