Liikenne-ennusteiden laatimisen periaatteet eri kaavatasoilla
Jokiranta, Anna (2014)
Jokiranta, Anna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061813114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061813114
Tiivistelmä
Liikenne-ennusteet ovat yksi tärkeimpiä liikennesuunnittelun välineitä. Niiden laatimisesta on tehty jonkin verran selvityksiä ja tutkimuksia, mutta käytännön ohjetta eri kaavatasojen liikenne-ennusteiden laatimiseen ei ole olemassa. Toimeksiantaja, Ramboll Finland Oy, näki tarpeen laatia ohjeen eri kaavatasojen liikenne-ennusteiden laatimiselle, mistä tämä opinnäytetyö sai alkunsa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää liikenne-ennusteiden laatimisen periaatteita eri kaavatasoilla.
Työ tehtiin pääasiassa kirjallisuustutkimuksena, mutta apuna olivat myös asiantuntijahaastattelut. Opinnäytetyön lähtötietoina käytettiin ensisijaisesti erilaisia Liikenneviraston ohjeita ja selvityksiä sekä Suomen Ympäristökeskuksen laatimia selvityksiä.
Työn alussa kartoitettiin liikenne-ennusteiden tarvetta ja tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, kuten talouden ja väestön kehitystä. Työssä selvitettiin myös yleisiä liikenne-ennusteiden laatimisperiaatteita, joita sovellettiin työn loppuosassa eri kaavatasoille. Maakuntatason liikennejärjestelmän ennusteet saadaan alueille laadituista liikennemalleista, joiden taustataksi tehdään yleensä laaja liikennetutkimus. Yleiskaavatason ennusteet saadaan suurimmilla kaupunkiseuduilla myös liikennemalleista, mutta pienemmissä kunnissa ja taajamien ulkopuolella täytyy tyytyä yksinkertaisimpiin menetelmiin. Asemakaavatason liikenne-ennusteet saadaan melko suoraviivaisesti nykytilanteen liikennemäärien ja matkatuotosten avulla.
Työn tuloksena laaditut yleis- ja asemakaavatason muistilistat toimivat apuna liikenne-ennusteiden laatimisessa. Niistä on mahdollista tarkistaa liikenne-ennusteen laatimisen vaiheet ja tarvittavat lähtötiedot sekä se, mistä lähtötietoja on saatavissa. Työn lopussa vaiheet on kuvattu esimerkkien avulla.
Työ tehtiin pääasiassa kirjallisuustutkimuksena, mutta apuna olivat myös asiantuntijahaastattelut. Opinnäytetyön lähtötietoina käytettiin ensisijaisesti erilaisia Liikenneviraston ohjeita ja selvityksiä sekä Suomen Ympäristökeskuksen laatimia selvityksiä.
Työn alussa kartoitettiin liikenne-ennusteiden tarvetta ja tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, kuten talouden ja väestön kehitystä. Työssä selvitettiin myös yleisiä liikenne-ennusteiden laatimisperiaatteita, joita sovellettiin työn loppuosassa eri kaavatasoille. Maakuntatason liikennejärjestelmän ennusteet saadaan alueille laadituista liikennemalleista, joiden taustataksi tehdään yleensä laaja liikennetutkimus. Yleiskaavatason ennusteet saadaan suurimmilla kaupunkiseuduilla myös liikennemalleista, mutta pienemmissä kunnissa ja taajamien ulkopuolella täytyy tyytyä yksinkertaisimpiin menetelmiin. Asemakaavatason liikenne-ennusteet saadaan melko suoraviivaisesti nykytilanteen liikennemäärien ja matkatuotosten avulla.
Työn tuloksena laaditut yleis- ja asemakaavatason muistilistat toimivat apuna liikenne-ennusteiden laatimisessa. Niistä on mahdollista tarkistaa liikenne-ennusteen laatimisen vaiheet ja tarvittavat lähtötiedot sekä se, mistä lähtötietoja on saatavissa. Työn lopussa vaiheet on kuvattu esimerkkien avulla.