Assessing project sustainability in development cooperation : case Msunduza Dry Sanitation Project
Salla, Anni (2014)
Salla, Anni
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061613004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061613004
Tiivistelmä
Kehitysyhteistyö on muuttunut alkuaikojen hätäavusta monitasoisempaan yhteistyömuotoiseen toimintaan. Lisäksi työn tehokkuus, vaikuttavuus ja kestävyys nähdään laadun kriteereinä ja kokonaisvaltaisina tavoitteina.
Kehitysyhteistyöllä on monia muotoja, joista yksi on projekti- eli hankemuotoinen toiminta. Sillä on monia hyviä puolia, jotka kuitenkin samaa aikaa voidaan nähdä sen heikkouksina. Hyvin rajatun toiminnan vuoksi projektien tulokset ovat usein helposti nähtävissä, mutta niiden kestävyys katsotaan kuitenkin melko vaikeasti saavutettavaksi. Kestävyys vaikuttaa alueen yleiseen kehitysprosessiin ja vahvistaa tulosten tuoman vaikutuksen saatavuutta myös seuraavilla sukupolvilla.
Turun ammattikorkeakoulu yhdessä Käymäläseura Huussi ry:n, Swazimaan Pelastusarmeijan ja Mbabanen City Councilin kanssa toteuttivat kehitysyhteistyöprojektin vuosina 2007–2013 Swazimaassa, eteläisessä Afrikassa. Msunduzan kuivasanitaatiohanke pyrki luomaan kestävän ja terveellisen sanitaatiokulttuurin yhteen pääkaupunki Mbabanen suurimmalle asuinalueelle, Msunduzaan. Tämä tutkimus arvioi hankkeen kestävyyttä sen eri ulottuvuuksien kautta ja selvittää kestävyyttä ylläpitävien tekijöiden eli omaksumisen ja jakautumisen, käytön ja huollon sekä institutionaaliset rakenteiden tasoa.
Tulokset paljastivat suurimpien haasteiden olevan yhteisöllisessä osallistumisessa ja yhteistyössä. Työskentelysuhteet näyttivät kärsivän yksilöiden henkilökohtaisista konflikteista sekä vajavaisesta kommunikaatiosta. Lisäksi saavuttamaton omistajuuden tunne näkyi huonosti toimivissa institutionaalisissa rakenteissa sekä konkreettisemmin huonosti hoidetuissa käymälöissä. Myös koulutus ilmeni olleen tehotonta tavoittaakseen aktiivisesti yhteisön jäsenet ja varmistaakseen heidän tietotaitonsa hyödyntää projektin rakennuttamista kuivakäymälöistä peräisin olevaa kompostia ja virtsaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuivasanitaatioon liittyvät toiminnot tulevat todennäköisesti vähenemään projektin päättymisen jälkeen tai jos yhteisöllinen toiminta vakiintuu, voi se ylläpitää saavutettujen tuloksien tason vakaina. Vuodet juuri hankkeen loppumisen jälkeen ovat herkkää aikaa ja määrittävät lopullisen kestävyyden tason.
Kehitysyhteistyöllä on monia muotoja, joista yksi on projekti- eli hankemuotoinen toiminta. Sillä on monia hyviä puolia, jotka kuitenkin samaa aikaa voidaan nähdä sen heikkouksina. Hyvin rajatun toiminnan vuoksi projektien tulokset ovat usein helposti nähtävissä, mutta niiden kestävyys katsotaan kuitenkin melko vaikeasti saavutettavaksi. Kestävyys vaikuttaa alueen yleiseen kehitysprosessiin ja vahvistaa tulosten tuoman vaikutuksen saatavuutta myös seuraavilla sukupolvilla.
Turun ammattikorkeakoulu yhdessä Käymäläseura Huussi ry:n, Swazimaan Pelastusarmeijan ja Mbabanen City Councilin kanssa toteuttivat kehitysyhteistyöprojektin vuosina 2007–2013 Swazimaassa, eteläisessä Afrikassa. Msunduzan kuivasanitaatiohanke pyrki luomaan kestävän ja terveellisen sanitaatiokulttuurin yhteen pääkaupunki Mbabanen suurimmalle asuinalueelle, Msunduzaan. Tämä tutkimus arvioi hankkeen kestävyyttä sen eri ulottuvuuksien kautta ja selvittää kestävyyttä ylläpitävien tekijöiden eli omaksumisen ja jakautumisen, käytön ja huollon sekä institutionaaliset rakenteiden tasoa.
Tulokset paljastivat suurimpien haasteiden olevan yhteisöllisessä osallistumisessa ja yhteistyössä. Työskentelysuhteet näyttivät kärsivän yksilöiden henkilökohtaisista konflikteista sekä vajavaisesta kommunikaatiosta. Lisäksi saavuttamaton omistajuuden tunne näkyi huonosti toimivissa institutionaalisissa rakenteissa sekä konkreettisemmin huonosti hoidetuissa käymälöissä. Myös koulutus ilmeni olleen tehotonta tavoittaakseen aktiivisesti yhteisön jäsenet ja varmistaakseen heidän tietotaitonsa hyödyntää projektin rakennuttamista kuivakäymälöistä peräisin olevaa kompostia ja virtsaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuivasanitaatioon liittyvät toiminnot tulevat todennäköisesti vähenemään projektin päättymisen jälkeen tai jos yhteisöllinen toiminta vakiintuu, voi se ylläpitää saavutettujen tuloksien tason vakaina. Vuodet juuri hankkeen loppumisen jälkeen ovat herkkää aikaa ja määrittävät lopullisen kestävyyden tason.