SAP -palvelujen jatkuva kehittäminen
Hakala, Arja (2014)
Hakala, Arja
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061913152
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061913152
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) SAP toiminnanohjausjärjestelmän kehittämis- ja ylläpitopalveluja sekä luoda organisaatiolle SAP -järjestelmäpalvelujen jatkuvan kehittämisen malli.
Työn lähestymistapa on konstruktiivinen ja se toteutettiin RAY:ssä muutosprojektina kahdessa vaiheessa vuosien 2011 ja 2012 aikana. Työtä jatkettiin linjatyönä vuonna 2013. Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia, osallistuvaa havainnointia, prosessianalyysia ja aivoriihimenetelmää.
Teoriaosuudessa tarkastellaan IT-palvelunhallinnan viitekehyksiä ja standardeita. Organisaatiot tuskailevat usein näiden lukuisten menetelmien ja standardien viidakossa miettien, mitkä menetelmät sopisivat parhaiten heille. Menetelmistä kannattaa poimia ne ominaisuudet, jotka soveltuvat organisaation tarpeisiin. Olennaista ei ole itse menetelmä, tärkeintä on organisaation kannalta menetelmän sille tuottama arvo, hyöty.
Kohdeorganisaatiossa sovellushallintaa kehitettiin valikoitujen ITIL:n prosessien ja käytäntöjen avulla. Ensimmäisessä vaiheessa organisaatiolle kehitettiin uudet palvelutuotannon prosessit ja implementoitiin ne uuteen tehtävänohjausjärjestelmään. Samanaikaisesti IT-organisaatiossa lanseerattiin palvelua käsitteenä. Toisessa vaiheessa ITIL:n käyttöä laajennettiin ja sovellushallintaorganisaatiolle rakennettiin jatkuvan palvelun parantamisen malli. Malli perustuu ITIL:n seitsemän kohdan kehittämisprosessiin, jonka taustalla on mm. Demingin laatuajattelun perus-teet.
Kehittämistehtävän tuloksena kohdeorganisaatiolle saatiin luotua selkeät, ITIL:iin perustuvat palvelutuotannon ja muutoshallinnan prosessit ja ensimmäinen versio IT palvelujen jatkuvan parantamisen mallista. Jatkuvaa parantamista kuvataan usein kehämäisellä, päättymättömällä rakenteella. Onkin tärkeää, että IT palveluja ja niiden hallintaa kehitetään jatkuvasti, ja tämä kehittäminen sulautetaan osaksi organisaation normaalia toimintaa.
Työn lähestymistapa on konstruktiivinen ja se toteutettiin RAY:ssä muutosprojektina kahdessa vaiheessa vuosien 2011 ja 2012 aikana. Työtä jatkettiin linjatyönä vuonna 2013. Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia, osallistuvaa havainnointia, prosessianalyysia ja aivoriihimenetelmää.
Teoriaosuudessa tarkastellaan IT-palvelunhallinnan viitekehyksiä ja standardeita. Organisaatiot tuskailevat usein näiden lukuisten menetelmien ja standardien viidakossa miettien, mitkä menetelmät sopisivat parhaiten heille. Menetelmistä kannattaa poimia ne ominaisuudet, jotka soveltuvat organisaation tarpeisiin. Olennaista ei ole itse menetelmä, tärkeintä on organisaation kannalta menetelmän sille tuottama arvo, hyöty.
Kohdeorganisaatiossa sovellushallintaa kehitettiin valikoitujen ITIL:n prosessien ja käytäntöjen avulla. Ensimmäisessä vaiheessa organisaatiolle kehitettiin uudet palvelutuotannon prosessit ja implementoitiin ne uuteen tehtävänohjausjärjestelmään. Samanaikaisesti IT-organisaatiossa lanseerattiin palvelua käsitteenä. Toisessa vaiheessa ITIL:n käyttöä laajennettiin ja sovellushallintaorganisaatiolle rakennettiin jatkuvan palvelun parantamisen malli. Malli perustuu ITIL:n seitsemän kohdan kehittämisprosessiin, jonka taustalla on mm. Demingin laatuajattelun perus-teet.
Kehittämistehtävän tuloksena kohdeorganisaatiolle saatiin luotua selkeät, ITIL:iin perustuvat palvelutuotannon ja muutoshallinnan prosessit ja ensimmäinen versio IT palvelujen jatkuvan parantamisen mallista. Jatkuvaa parantamista kuvataan usein kehämäisellä, päättymättömällä rakenteella. Onkin tärkeää, että IT palveluja ja niiden hallintaa kehitetään jatkuvasti, ja tämä kehittäminen sulautetaan osaksi organisaation normaalia toimintaa.