YHTEISÖLLISYYS TYÖHYVINVOINNIN OSANA : Sosiokulttuurinen innostaminen Lappeen päiväkodissa
Mönkkönen, Sanna (2014)
Mönkkönen, Sanna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060612111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060612111
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kehittää työyhteisön työhyvinvointia. Työhyvinvointia lähestyttiin yhteisöllisyyden näkökulmasta ja sitä vahvistettiin sosiokulttuurisen innostamisen menetelmin.
Työhyvinvoinnin kehittämisen merkitys on monitasoista. Yhteiskunnallisesti merkittävää on työurien pidentyminen, sairauspoissaolojen väheneminen, sekä työelämän laadun paraneminen. Hyvinvoiva työntekijä on työssään motivoitunut. Hän jaksaa muutoksissa paremmin ja on valmis kehittämään itseään sekä työtään. Yksilöiden työhyvinvointi ja suorituskyky vaikuttavat myös työyhteisön hyvinvointiin. Hyvinvoivassa työyhteisössä myönteisyys on kantava voimavara. Sen ilmapiiri, kehittäminen ja ongelmi-en ratkaiseminen on luovaa, avointa ja keskustelevaa.
Yhteisöllisyys lisää työhyvinvointia. Yhteisöllisyys voidaan määritellä viralliseksi ja epäviralliseksi vuorovaikutukseksi työyhteisössä. Yhteisöllisyyttä lisääviä keskeisiä asioita ovat luottamus, oikeudenmukaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja aito vastavuoroinen keskustelemisen taito (dialogisuus). Yhteisön jäsenten kesken vietetty yhteinen aika, osallisuus ja vuorovaikutus vahvistavat yhteisöllisyyttä.
Kehittämishankkeeni työyhteisönä oli Lappeen päiväkodin henkilökunta. Päiväkodin uuden toiminta-kauden aloitus ja henkilöstön uudelleensijoittelu loivat tarpeen yhteisöllisyyden vahvistamiselle. Henkilökunta osallistui syksyllä 2013 kahteen toiminnalliseen työpajaan. Työpajojen toiminnalliset menetelmät perustuivat sosiokulttuuriseen innostamiseen. Sosiokulttuurisen innostamisen tarkoitus oli herkistää yksilöt tiedostamaan omat tunteensa. Tiedostamisen kautta heille avautui mahdollisuus kehittää sosiaa-lista kanssakäymistä, toisten arvostamista ja voimavarojen tunnistamista.
Kehittämishankkeeni tuloksissa nousivat selkeästi esille yhteisöllisyyttä vahvistavat elementit. Sosiokulttuurisen innostamisen menetelmä vastasi työyhteisön tarpeisiin. Se mahdollisti työyhteisön osallisuuden ja omatoimisuuden tukemisen, sekä heistä nousevien voimavarojen tunnistamisen. Tulokset vahvistivat havaintojani siitä, että jatkossa työyhteisöllä tulee olemaan entistä paremmat mahdollisuudet vahvistaa yhteisöllisyyttään ja sitä kautta työhyvinvointiansa. Päiväkodin johtajalta saamani palautteen mukaan kehittämishankkeeni vaikutukset ovat näkyneet työyhteisössä kevään 2014 aikana. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei ole päättynyt, vaan kehittämistä on edelleen jatkettu monipuolisilla toimilla.
Työhyvinvoinnin kehittämisen merkitys on monitasoista. Yhteiskunnallisesti merkittävää on työurien pidentyminen, sairauspoissaolojen väheneminen, sekä työelämän laadun paraneminen. Hyvinvoiva työntekijä on työssään motivoitunut. Hän jaksaa muutoksissa paremmin ja on valmis kehittämään itseään sekä työtään. Yksilöiden työhyvinvointi ja suorituskyky vaikuttavat myös työyhteisön hyvinvointiin. Hyvinvoivassa työyhteisössä myönteisyys on kantava voimavara. Sen ilmapiiri, kehittäminen ja ongelmi-en ratkaiseminen on luovaa, avointa ja keskustelevaa.
Yhteisöllisyys lisää työhyvinvointia. Yhteisöllisyys voidaan määritellä viralliseksi ja epäviralliseksi vuorovaikutukseksi työyhteisössä. Yhteisöllisyyttä lisääviä keskeisiä asioita ovat luottamus, oikeudenmukaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja aito vastavuoroinen keskustelemisen taito (dialogisuus). Yhteisön jäsenten kesken vietetty yhteinen aika, osallisuus ja vuorovaikutus vahvistavat yhteisöllisyyttä.
Kehittämishankkeeni työyhteisönä oli Lappeen päiväkodin henkilökunta. Päiväkodin uuden toiminta-kauden aloitus ja henkilöstön uudelleensijoittelu loivat tarpeen yhteisöllisyyden vahvistamiselle. Henkilökunta osallistui syksyllä 2013 kahteen toiminnalliseen työpajaan. Työpajojen toiminnalliset menetelmät perustuivat sosiokulttuuriseen innostamiseen. Sosiokulttuurisen innostamisen tarkoitus oli herkistää yksilöt tiedostamaan omat tunteensa. Tiedostamisen kautta heille avautui mahdollisuus kehittää sosiaa-lista kanssakäymistä, toisten arvostamista ja voimavarojen tunnistamista.
Kehittämishankkeeni tuloksissa nousivat selkeästi esille yhteisöllisyyttä vahvistavat elementit. Sosiokulttuurisen innostamisen menetelmä vastasi työyhteisön tarpeisiin. Se mahdollisti työyhteisön osallisuuden ja omatoimisuuden tukemisen, sekä heistä nousevien voimavarojen tunnistamisen. Tulokset vahvistivat havaintojani siitä, että jatkossa työyhteisöllä tulee olemaan entistä paremmat mahdollisuudet vahvistaa yhteisöllisyyttään ja sitä kautta työhyvinvointiansa. Päiväkodin johtajalta saamani palautteen mukaan kehittämishankkeeni vaikutukset ovat näkyneet työyhteisössä kevään 2014 aikana. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei ole päättynyt, vaan kehittämistä on edelleen jatkettu monipuolisilla toimilla.