Ensihoitajien kommunikaation merkitys potilasturvallisuuteen
Heinonen, Tiina; Taivassalo, Heidi (2014)
Heinonen, Tiina
Taivassalo, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061612973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061612973
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Vihdin Sairaankuljetus Oy:n ensihoitajien kokemuksia potilasturvallisuuteen vaikuttavasta kommunikaatiosta tiimityöskentelyssä. Työ tehtiin yhteistyönä sairaankuljetuksen työryhmän kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli potilasturvallisuuden parantaminen kiinnittämällä ensihoitajien huomio kommunikaatioon ja tiimityöskentelyyn. Lisäksi tavoitteena oli ensihoitajien toimintatapojen yhtenäistäminen.
Opinnäytetyö on osa Pumppu-hanketta. Pumppu-hanke on yli maakuntarajojen toimiva teemahanke, jonka tavoitteena on hyvinvointipalveluiden uudistaminen uusilla tuottamistavoilla. Euroopan aluekehitysrahaston (EARK) rahoittaman Pumppu-hankkeen keskiössä on ihminen, kansalainen, jonka roolia ja tarvelähtöisyyttä vahvistetaan hankkeen avulla. Pumppu-hankkeen osuus toteutui opinnäytetyössä kansalaisten palveluiden parantamisena ja ensihoitajien uuden toimintatavan luomisena.
Muodoltaan opinnäytetyö oli toiminnallinen. Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä käytettiin juurruttamisen menetelmää, sillä opinnäytetyön haluttiin palvelevan aitoa ja yhdessä valikoitua kehittämistarvetta. Opinnäytetyöhön sisältyi myös vapaasti valittavien opintojen kehittämisprojekti, joka toteutettiin opinnäytetyön koulutusosiona. Koulutusosio sisälsi Vihdin Sairaankuljetus Oy:n henkilökunnan toiminnalliset koulutukset, ensihoitajien kommunikaation merkityksestä potilasturvallisuudelle.
Juurruttamisen työryhmälle järjestetyn laadullisen kyselyn ja sisällönanalyysin avulla kartoitettiin työyhteisön nykytilaa. Analyysin tuloksena kehittämiskohteiksi valikoitui kommunikaatio, tiimityöskentely ja kaksoistarkastus. Kehittämiskohteiden tuotoksena järjestettiin koulutukset. Koulutukset sisälsivät tietoa ensihoitajien työtä ohjaavista laeista ja asetuksista, tutkittua tietoa kommunikaatiosta, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, tiimityöskentelystä ja kaksoistarkastuksesta. Lisäksi koulutukset sisälsivät ryhmätyöskentelyä, minkä tarkoituksena oli esitetyn videon avulla kiinnittää ensihoitajien huomio potilasturvallisuuteen. Selkeitä uusia toimintatapoja ei ollut nähtävissä opinnäytetyön aikana, mutta uusiksi toimintatavoiksi määriteltiin ensihoitajien välisen kommunikaation lisääntyminen ja huomion kiinnittäminen potilasturvallisuuteen aiempaa enemmän.
Uutta toimintatapaa ja koulutusten vaikuttavuutta arvioitiin määrällisellä kyselyllä. Kyselyn aineiston analysoinnilla saatiin tuloksia koulutusten hyödyistä ja kartoitettiin tarpeita juurtumisen onnistumiseen tulevaisuudessa. Kyselyn tulokset eivät olleet luotettavia pienen osallistujamäärän vuoksi. Osallistujat kokivat, että työtiimillä olisi mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Koulutukset lisäsivät hieman ensihoitajien kommunikaatiota ja he kiinnittävät huomiota potilasturvallisuuteen aiempaa enemmän. Koulutuksella ei ollut vaikutusta kaksoistarkastuksen toteuttamiseen. Vaara- ja haittatapahtumailmoitusten koettiin lisäävän potilasturvallisuutta, mutta ilmoitusten tekemiseen koulutuksilla ei ollut vaikutusta. Koulutusten ei suoraan koettu yhtenäistäneen ensihoitajien työtapoja.
Opinnäytetyön tuloksena voitiin todeta juurruttamisen mallin mukaisen kehittämistyön olevan alkuvaiheessa. Juurruttamisen onnistumiseksi seuraavan opinnäytetyön tulisi jatkaa työyhteisön ryhmäytymisen ja ensihoitajien itsestä lähtevän kehittymisen kehittämistä.
Opinnäytetyö on osa Pumppu-hanketta. Pumppu-hanke on yli maakuntarajojen toimiva teemahanke, jonka tavoitteena on hyvinvointipalveluiden uudistaminen uusilla tuottamistavoilla. Euroopan aluekehitysrahaston (EARK) rahoittaman Pumppu-hankkeen keskiössä on ihminen, kansalainen, jonka roolia ja tarvelähtöisyyttä vahvistetaan hankkeen avulla. Pumppu-hankkeen osuus toteutui opinnäytetyössä kansalaisten palveluiden parantamisena ja ensihoitajien uuden toimintatavan luomisena.
Muodoltaan opinnäytetyö oli toiminnallinen. Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä käytettiin juurruttamisen menetelmää, sillä opinnäytetyön haluttiin palvelevan aitoa ja yhdessä valikoitua kehittämistarvetta. Opinnäytetyöhön sisältyi myös vapaasti valittavien opintojen kehittämisprojekti, joka toteutettiin opinnäytetyön koulutusosiona. Koulutusosio sisälsi Vihdin Sairaankuljetus Oy:n henkilökunnan toiminnalliset koulutukset, ensihoitajien kommunikaation merkityksestä potilasturvallisuudelle.
Juurruttamisen työryhmälle järjestetyn laadullisen kyselyn ja sisällönanalyysin avulla kartoitettiin työyhteisön nykytilaa. Analyysin tuloksena kehittämiskohteiksi valikoitui kommunikaatio, tiimityöskentely ja kaksoistarkastus. Kehittämiskohteiden tuotoksena järjestettiin koulutukset. Koulutukset sisälsivät tietoa ensihoitajien työtä ohjaavista laeista ja asetuksista, tutkittua tietoa kommunikaatiosta, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, tiimityöskentelystä ja kaksoistarkastuksesta. Lisäksi koulutukset sisälsivät ryhmätyöskentelyä, minkä tarkoituksena oli esitetyn videon avulla kiinnittää ensihoitajien huomio potilasturvallisuuteen. Selkeitä uusia toimintatapoja ei ollut nähtävissä opinnäytetyön aikana, mutta uusiksi toimintatavoiksi määriteltiin ensihoitajien välisen kommunikaation lisääntyminen ja huomion kiinnittäminen potilasturvallisuuteen aiempaa enemmän.
Uutta toimintatapaa ja koulutusten vaikuttavuutta arvioitiin määrällisellä kyselyllä. Kyselyn aineiston analysoinnilla saatiin tuloksia koulutusten hyödyistä ja kartoitettiin tarpeita juurtumisen onnistumiseen tulevaisuudessa. Kyselyn tulokset eivät olleet luotettavia pienen osallistujamäärän vuoksi. Osallistujat kokivat, että työtiimillä olisi mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Koulutukset lisäsivät hieman ensihoitajien kommunikaatiota ja he kiinnittävät huomiota potilasturvallisuuteen aiempaa enemmän. Koulutuksella ei ollut vaikutusta kaksoistarkastuksen toteuttamiseen. Vaara- ja haittatapahtumailmoitusten koettiin lisäävän potilasturvallisuutta, mutta ilmoitusten tekemiseen koulutuksilla ei ollut vaikutusta. Koulutusten ei suoraan koettu yhtenäistäneen ensihoitajien työtapoja.
Opinnäytetyön tuloksena voitiin todeta juurruttamisen mallin mukaisen kehittämistyön olevan alkuvaiheessa. Juurruttamisen onnistumiseksi seuraavan opinnäytetyön tulisi jatkaa työyhteisön ryhmäytymisen ja ensihoitajien itsestä lähtevän kehittymisen kehittämistä.