Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen perusterveydenhuollossa : Hoitonetti
Marjakangas, Jarno (2014)
Marjakangas, Jarno
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092214126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092214126
Tiivistelmä
Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastutaan usein varhaisella aikuisiällä ja siihen liittyy perusoireena huomattava mielialan vaihtelu. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, jonka tunnistaminen terveydenhuollossa on haastavaa. Psykiatristen häiriöiden tunnistamisen apuvälineenä käytetään erilaisia arviointiasteikkoja. Perusterveydenhuollon rooli kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskin tunnistamisessa on merkittävä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää aikaisempien tieteellisten tutkimusten perusteella miten hoitohenkilöstö voi tunnistaa diagnosoimatonta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan potilaan perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä perusterveydenhuollossa työskentelevän hoitohenkilökunnan tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen tunnistamisesta. Opinnäytetyön menetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Alkuperäistutkimukset (n=6) analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Perusterveydenhuollon hoitohenkilökunta voi tunnistaa diagnosoimatonta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan potilaan oireiden perusteella ja käyttämällä seulontaan erilaisia arviointiasteikkoja. Masennusta tai masennusjaksoa sairastavien potilaiden systemaattinen seulonta psykiatristen arviointiasteikkojen tai sähköisen potilastietojärjestelmän seulontaprotokollan avulla paransi kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskin tunnistamista. Tutkimuksissa on havaittu, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskin tunnistamiseen on hyviä arviointiasteikkoja, kuten Mood Disorder Questionnaire (MDQ), Hypomania Checklist (HCL – 32) ja Bipolar Spectrum Diagnostic Scale (BSDS). Strukturoidut haastattelumenetelmät Semistructural Clinical Interview (SCID) ja Mini International Neuropsychiatric Inventory (MINI) ovat tarkempia menetelmiä ja käytetään diagnostiikan tukena, mutta eivät välttämättä sovi ajankäytöllisesti vastaanotolla käytettäväksi. Sähköiseen potilastietojärjestelmään liitetyn systemaattisen seulontaprotokollan on havaittu parantavan kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskin tunnistamista ja on käytettävyydeltään hyvä työkalu. Masennusoireista kärsivien potilaiden kohdalla kaksisuuntaisen mielialahäiriön seulonta on aina suositeltavaa. Jatkotutkimuksen aiheeksi sopisi sähköisiin potilastietojärjestelmiin liitettyjen seulontaprotokollien käyttäminen kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskin tunnistamisessa ja niiden kehittäminen, koska menetelmä nopeuttaa ja parantaa sairauden tunnistamista. Opinnäytetyön tulokset ovat luettavissa osoitteessa http://hoitonetti.turkuamk.fi
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää aikaisempien tieteellisten tutkimusten perusteella miten hoitohenkilöstö voi tunnistaa diagnosoimatonta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan potilaan perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä perusterveydenhuollossa työskentelevän hoitohenkilökunnan tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen tunnistamisesta. Opinnäytetyön menetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Alkuperäistutkimukset (n=6) analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Perusterveydenhuollon hoitohenkilökunta voi tunnistaa diagnosoimatonta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan potilaan oireiden perusteella ja käyttämällä seulontaan erilaisia arviointiasteikkoja. Masennusta tai masennusjaksoa sairastavien potilaiden systemaattinen seulonta psykiatristen arviointiasteikkojen tai sähköisen potilastietojärjestelmän seulontaprotokollan avulla paransi kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskin tunnistamista. Tutkimuksissa on havaittu, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskin tunnistamiseen on hyviä arviointiasteikkoja, kuten Mood Disorder Questionnaire (MDQ), Hypomania Checklist (HCL – 32) ja Bipolar Spectrum Diagnostic Scale (BSDS). Strukturoidut haastattelumenetelmät Semistructural Clinical Interview (SCID) ja Mini International Neuropsychiatric Inventory (MINI) ovat tarkempia menetelmiä ja käytetään diagnostiikan tukena, mutta eivät välttämättä sovi ajankäytöllisesti vastaanotolla käytettäväksi. Sähköiseen potilastietojärjestelmään liitetyn systemaattisen seulontaprotokollan on havaittu parantavan kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskin tunnistamista ja on käytettävyydeltään hyvä työkalu. Masennusoireista kärsivien potilaiden kohdalla kaksisuuntaisen mielialahäiriön seulonta on aina suositeltavaa. Jatkotutkimuksen aiheeksi sopisi sähköisiin potilastietojärjestelmiin liitettyjen seulontaprotokollien käyttäminen kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskin tunnistamisessa ja niiden kehittäminen, koska menetelmä nopeuttaa ja parantaa sairauden tunnistamista. Opinnäytetyön tulokset ovat luettavissa osoitteessa http://hoitonetti.turkuamk.fi