Nuorten tukeminen peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa : Kirjallisuuskatsaus
Hartikainen, Heidi; Hännikäinen, Jonna (2014)
Hartikainen, Heidi
Hännikäinen, Jonna
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092314154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092314154
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä tukimuodot ovat toimivia ohjatessa nuorta toisen asteen opintoihin. Tavoitteena on selvittää, mitä tutkittua tietoa aiheesta on jo olemassa. Tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä tukimuotoja peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa. Tutkimuskysymyksinä olivat 1) Millaisia kokemuksia nuorilla on saamastaan tuesta peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa?, 2) Miten nuoret kehittäisivät nivelvaiheohjausta? ja 3) Miten kouluterveydenhoitaja voi omaa ammattitaitoaan hyödyntäen tukea nuoria peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyö liittyy ”Osallisuutta ohjauksen keinoin” –projektiin, joka keskittyy nuorten tukemiseen peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa.
Tietokannat, joista mukaan otetut aineistot löytyivät olivat Melinda, Google Scholar ja Cinahl Ebsco. Lisäksi yksi tutkimus oli Lahden ammattikorkeakoulun Reppu-sivustolta. Aineistosta viisi oli suomenkielisiä tutkimuksia ja yksi englanninkielinen hanke.
Tulokset osoittivat, että nuoret olivat tyytymättömiä saamaansa nivelvaiheohjaukseen. Ohjaus oli puutteellista ja tuki koettiin niukaksi. Ongelmien ennaltaehkäisy oli vähäistä ja varhainen puuttuminen vaikeaa. Nuoria ei tuettu yksilöllisesti, vaikka moni nuori olisi sitä tarvinnut. Työkokemukset koettiin hyödyllisiksi ja oppiaineet työelämästä irrallisiksi. Kotoa saatu tuki oli nuorille tärkeää. Ohjauksen tulee olla kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä. Tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista toivottiin enemmän. Nuoret toivoivat lisää myönteistä palautetta, kannustusta ja välittämistä. Oppilaanohjaajien tulee olla näkyvämpiä ja oppilaanohjausta on kehitettävä muun muassa lisäämällä vierailuja eri oppilaitoksiin. Oppilashuollon resursseja on lisättävä. Terveydenhoitajalla ei katsottu olevan suurta roolia nivelvaiheen ohjauksessa. Ohjaus koulussa kuului pääasiassa opinto-ohjaajille sekä opettajille.
Jatkokehittämishankkeina voi tutkia terveydenhoitajan roolia nivelvaiheen ohjauksessa. Vertaistuen ja uuden hakumenettelyn vaikutusta voi myös tutkia.
Tietokannat, joista mukaan otetut aineistot löytyivät olivat Melinda, Google Scholar ja Cinahl Ebsco. Lisäksi yksi tutkimus oli Lahden ammattikorkeakoulun Reppu-sivustolta. Aineistosta viisi oli suomenkielisiä tutkimuksia ja yksi englanninkielinen hanke.
Tulokset osoittivat, että nuoret olivat tyytymättömiä saamaansa nivelvaiheohjaukseen. Ohjaus oli puutteellista ja tuki koettiin niukaksi. Ongelmien ennaltaehkäisy oli vähäistä ja varhainen puuttuminen vaikeaa. Nuoria ei tuettu yksilöllisesti, vaikka moni nuori olisi sitä tarvinnut. Työkokemukset koettiin hyödyllisiksi ja oppiaineet työelämästä irrallisiksi. Kotoa saatu tuki oli nuorille tärkeää. Ohjauksen tulee olla kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä. Tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista toivottiin enemmän. Nuoret toivoivat lisää myönteistä palautetta, kannustusta ja välittämistä. Oppilaanohjaajien tulee olla näkyvämpiä ja oppilaanohjausta on kehitettävä muun muassa lisäämällä vierailuja eri oppilaitoksiin. Oppilashuollon resursseja on lisättävä. Terveydenhoitajalla ei katsottu olevan suurta roolia nivelvaiheen ohjauksessa. Ohjaus koulussa kuului pääasiassa opinto-ohjaajille sekä opettajille.
Jatkokehittämishankkeina voi tutkia terveydenhoitajan roolia nivelvaiheen ohjauksessa. Vertaistuen ja uuden hakumenettelyn vaikutusta voi myös tutkia.