Final evaluation of the Msunduza Dry Sanitation Project
Leppänen, Silja (2014)
Leppänen, Silja
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092414183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092414183
Tiivistelmä
Evaluaatio on tärkeä osa kehitysyhteistyöhankkeita antaen hyödyllistä tietoa niin rahoittajalle kuin hankkeen osallisille. Hankkeiden evaluoinnilla tähdätään kehitysavun, strategioiden ja politiikan jatkuvaan kehittämiseen. Evaluaatio on ajoittainen ja objektiivinen arviointi suunnitellusta, käynnissä olevasta tai jo päättyneestä hankkeesta. Se vastaa tarkoin määriteltyihin kysymyksiin projektin suunnitelmasta, toteutuksesta ja tuloksista. Loppuevaluaatio on luonteeltaan summatiivinen ja keskittyy yleensä hankkeen vaikutuksiin analysoiden tavoitteiden toteutumista, saavutuksia ja mahdollisia epäonnistumisia.
Msunduzan kuivasanitaatiohanke on ollut Käymäläseura Huussi Ry:n, Turun ammattikorkeakoulun ja Swazimaan Pelastusarmeijan välinen projekti, jota rahoitti Suomen Ulkoministeriö. Muita paikallisia yhteistyökumppaneita olivat Mbabanen kaupunginkanslia, Swazimaan yliopisto ja Green Living Movement. Hanke toteutettiin vuosina 2007-2013 Msunduzan esikaupunkialueella, joka sijaitsee Swazimaan pääkaupungissa Mbabanessa. Hankkeen tavoitteena oli kohdealueen sanitaatiotilanteen parantaminen kuivakäymälöitä rakentamalla, yhteisön jäseniä kouluttamalla sekä edistämällä kompostointia ja lopputuotteiden käyttöä kotiviljelyssä paikallisen ruoantuotannon lisäämiseksi.
Tulosten mukaan hanke onnistui lisäämään tietoisuutta asianmukaisesta sanitaatiosta ja hygieniasta Msunduzan yhteisössä. Hanke lisäsi sanitaatioratkaisuja sekä tietoa kuivasanitaatiosta ja sen hyödyistä. Yksi hankkeen saavutuksista on kuivasanitaation käyttöönotto Swazimaassa, vastaten näin ympäristöön liittyviin haasteisiin kuten sanitaatioratkaisuihin ja veden puutteeseen.
Itse hankealueella esiintyy kuitenkin ongelmia käymälöiden asianmukaisessa käytössä. Vaikka kohderyhmän sanitaatiotilanne on parantunut, on yhteisöllä ongelmia erityisesti julkisten käymälöiden kanssa. Tavoite lisääntyneestä kompostoinnista ja kotiviljelystä olisi voitu saavuttaa paremmin. Käymäläjätteen ympärillä ollut stigma, lopputuotteiden hyödyntämättömyys käytännössä sekä myöhäinen koulutus ovat vaikuttaneet ihmisten käsityksiin hankkeen hyödyistä. Tämä vaikuttaa myös hankkeen kestävyyteen. Rakenteet saavutusten ja toimintojen ylläpitämiseksi ovat heikot hankkeen lopussa. Paikallista yhteistyötä asianosaisten kesken olisi tarvittu enemmän, jotta hankkeen paikallinen omistajuus ja pidempiaikainen kestävyys voitaisiin taata.
Msunduzan kuivasanitaatiohanke on ollut Käymäläseura Huussi Ry:n, Turun ammattikorkeakoulun ja Swazimaan Pelastusarmeijan välinen projekti, jota rahoitti Suomen Ulkoministeriö. Muita paikallisia yhteistyökumppaneita olivat Mbabanen kaupunginkanslia, Swazimaan yliopisto ja Green Living Movement. Hanke toteutettiin vuosina 2007-2013 Msunduzan esikaupunkialueella, joka sijaitsee Swazimaan pääkaupungissa Mbabanessa. Hankkeen tavoitteena oli kohdealueen sanitaatiotilanteen parantaminen kuivakäymälöitä rakentamalla, yhteisön jäseniä kouluttamalla sekä edistämällä kompostointia ja lopputuotteiden käyttöä kotiviljelyssä paikallisen ruoantuotannon lisäämiseksi.
Tulosten mukaan hanke onnistui lisäämään tietoisuutta asianmukaisesta sanitaatiosta ja hygieniasta Msunduzan yhteisössä. Hanke lisäsi sanitaatioratkaisuja sekä tietoa kuivasanitaatiosta ja sen hyödyistä. Yksi hankkeen saavutuksista on kuivasanitaation käyttöönotto Swazimaassa, vastaten näin ympäristöön liittyviin haasteisiin kuten sanitaatioratkaisuihin ja veden puutteeseen.
Itse hankealueella esiintyy kuitenkin ongelmia käymälöiden asianmukaisessa käytössä. Vaikka kohderyhmän sanitaatiotilanne on parantunut, on yhteisöllä ongelmia erityisesti julkisten käymälöiden kanssa. Tavoite lisääntyneestä kompostoinnista ja kotiviljelystä olisi voitu saavuttaa paremmin. Käymäläjätteen ympärillä ollut stigma, lopputuotteiden hyödyntämättömyys käytännössä sekä myöhäinen koulutus ovat vaikuttaneet ihmisten käsityksiin hankkeen hyödyistä. Tämä vaikuttaa myös hankkeen kestävyyteen. Rakenteet saavutusten ja toimintojen ylläpitämiseksi ovat heikot hankkeen lopussa. Paikallista yhteistyötä asianosaisten kesken olisi tarvittu enemmän, jotta hankkeen paikallinen omistajuus ja pidempiaikainen kestävyys voitaisiin taata.