Strategia – tiedostoja vai toimintaa : Toimintatutkimus strategian siirtämisestä arjen toiminnaksi
Lehto, Erica (2014)
Lehto, Erica
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100614494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100614494
Tiivistelmä
Kehitysprojekti toteutettiin pääkaupunkiseudulla toimivan organisaation yhdessä osaamiskeskuksessa ajalla toukokuu 2011 – joulukuu 2013. Organisaatiossa työskentelee 320 henkilöä ja sen liikevaihto on noin 34 miljoonaa euroa.
Tähän raporttiin kuvatun kehitysprojektin ensimmäisenä tavoitteena oli rakentaa kohdeorganisaatioon uusi strategia ja sen toteuttamissuunnitelma. Uuteen strategiaan oli tarkoitus löytää elementit, joilla organisaation toiminta varmistetaan mahdollisten palveluvalikoimassa tapahtuvien muutosten jälkeen. Kehitysprojektin tavoite muutettiin ensimmäisen projektivuoden jälkeen organisaation strategiaprosessin toimivuuden arviointiin ja keinojen löytämiseen ja käyttöönottoon henkilöstön osallistumiseksi toiminnan suunnitteluun ja strategian toteuttamiseen.
Kehitysprojektin teoreettinen viitekehys muodostui strategian ja sen toteutuksen suunnittelun, strategian toteuttamisen ja toteutuksen seurannan teemoista. Taustalla olivat strategian peruskäsitteet; missio, visio, arvot, strategia. Viitekehys rakentui organisaation johdon, esimiesten ja henkilöstön toiminnasta strategiatyössä.
Tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus, sillä kehitysprojektin tavoitteena oli organisaation toiminnan tutkiminen ja tuloksista johdettu suunnitelmallinen kehittäminen tutkijan ja organisaation henkilöstön osallistuessa tutkimukseen. Tiedonkeruu tapahtui osallistuvan havainnoinnin keinoin tutkijan osallistuessa prosessin aikana tehtyjen muutosten suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon sekä haastatteluin ja kirjallisten lähteiden analyysillä.
Kehitysprojektin ensimmäisen vaiheen tuloksena kuvattiin uusi strategia, mutta sen toteuttamissuunnitelma jäi tekemättä. Toisen vaiheen tuloksena perustettiin tiimiorganisaatio, otettiin käyttöön ryhmätavoitekeskustelu ja strategisen johtamisen ja strategian toteuttamisen menetelmiä, joiden tavoitteena on henkilöstön sitouttaminen ja osallistaminen strategiatyöhön. Lisäksi kehitettiin palaverikäytäntöjä ja opittiin tunnistamaan strategian toteutumisen esteitä.
Tähän raporttiin kuvatun kehitysprojektin ensimmäisenä tavoitteena oli rakentaa kohdeorganisaatioon uusi strategia ja sen toteuttamissuunnitelma. Uuteen strategiaan oli tarkoitus löytää elementit, joilla organisaation toiminta varmistetaan mahdollisten palveluvalikoimassa tapahtuvien muutosten jälkeen. Kehitysprojektin tavoite muutettiin ensimmäisen projektivuoden jälkeen organisaation strategiaprosessin toimivuuden arviointiin ja keinojen löytämiseen ja käyttöönottoon henkilöstön osallistumiseksi toiminnan suunnitteluun ja strategian toteuttamiseen.
Kehitysprojektin teoreettinen viitekehys muodostui strategian ja sen toteutuksen suunnittelun, strategian toteuttamisen ja toteutuksen seurannan teemoista. Taustalla olivat strategian peruskäsitteet; missio, visio, arvot, strategia. Viitekehys rakentui organisaation johdon, esimiesten ja henkilöstön toiminnasta strategiatyössä.
Tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus, sillä kehitysprojektin tavoitteena oli organisaation toiminnan tutkiminen ja tuloksista johdettu suunnitelmallinen kehittäminen tutkijan ja organisaation henkilöstön osallistuessa tutkimukseen. Tiedonkeruu tapahtui osallistuvan havainnoinnin keinoin tutkijan osallistuessa prosessin aikana tehtyjen muutosten suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon sekä haastatteluin ja kirjallisten lähteiden analyysillä.
Kehitysprojektin ensimmäisen vaiheen tuloksena kuvattiin uusi strategia, mutta sen toteuttamissuunnitelma jäi tekemättä. Toisen vaiheen tuloksena perustettiin tiimiorganisaatio, otettiin käyttöön ryhmätavoitekeskustelu ja strategisen johtamisen ja strategian toteuttamisen menetelmiä, joiden tavoitteena on henkilöstön sitouttaminen ja osallistaminen strategiatyöhön. Lisäksi kehitettiin palaverikäytäntöjä ja opittiin tunnistamaan strategian toteutumisen esteitä.