Teho-osaston potilaspäiväkirjan merkitys potilaille ja hoitajille
Uusi-Kyyny, Kirsi; Mannermaa, Anni (2014)
Uusi-Kyyny, Kirsi
Mannermaa, Anni
Vaasan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102815004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102815004
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaspäiväkirjan merkitystä potilaille ja hoitajille. Hoitajien osuudessa keskityttiin enemmän heidän tuntemuksiinsa potilaiden saamista hyödyistä ja heidän omiin kirjoituskokemuksiinsa. Työ tehtiin Vaasan keskussairaalan teho-osastolle.
Tutkimusaineisto kerättiin tammikuussa 2014 puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Aineiston kvalitatiiviset osuudet analysoitiin sisällönanalyysillä ja kvantita-tiivinen osuus IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla. Vastausprosentti potilaiden kohdalla oli 93 % ja hoitajien kohdalla 84 %.
Suurin osa potilaista oli kärsinyt epäselvistä muistikuvista tehohoitoajalta. Painajaisia potilailla oli ollut tehohoidon aikana ja sen jälkeen. Potilaiden mielestä potilaspäiväkirja oli selkeyttänyt tehohoidon aikaisia tapahtumia ja auttanut painajaisten käsittelyssä sekä kiinnipääsyssä normaaliin elämään.
Kaksikielisessä hoitoympäristössä hoitajat kokivat potilaan omalla äidinkielellä kirjoittamisen vaikeaksi, mutta muuten kirjoittaminen koettiin helpoksi. Kirjoittamiseen toivottiin enemmän aktiivisuutta. Hoitajat olivat potilaspäiväkirjasta sitä mieltä, että se auttaa potilaita kuntoutumisessa, toimii muistin apuvälineenä ja sairausajan käsittely helpottuu.
Tutkimuksen tulokset varmistavat, että potilaspäiväkirja hyödyttää potilaita ja sen käyttöä kannattaa jatkaa Vaasan tehohoito-osastolla. Tulosten perusteella osasto voi kehittää potilaspäiväkirjan käyttöä ja kannustaa hoitajien sen kirjoittamiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin tammikuussa 2014 puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Aineiston kvalitatiiviset osuudet analysoitiin sisällönanalyysillä ja kvantita-tiivinen osuus IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla. Vastausprosentti potilaiden kohdalla oli 93 % ja hoitajien kohdalla 84 %.
Suurin osa potilaista oli kärsinyt epäselvistä muistikuvista tehohoitoajalta. Painajaisia potilailla oli ollut tehohoidon aikana ja sen jälkeen. Potilaiden mielestä potilaspäiväkirja oli selkeyttänyt tehohoidon aikaisia tapahtumia ja auttanut painajaisten käsittelyssä sekä kiinnipääsyssä normaaliin elämään.
Kaksikielisessä hoitoympäristössä hoitajat kokivat potilaan omalla äidinkielellä kirjoittamisen vaikeaksi, mutta muuten kirjoittaminen koettiin helpoksi. Kirjoittamiseen toivottiin enemmän aktiivisuutta. Hoitajat olivat potilaspäiväkirjasta sitä mieltä, että se auttaa potilaita kuntoutumisessa, toimii muistin apuvälineenä ja sairausajan käsittely helpottuu.
Tutkimuksen tulokset varmistavat, että potilaspäiväkirja hyödyttää potilaita ja sen käyttöä kannattaa jatkaa Vaasan tehohoito-osastolla. Tulosten perusteella osasto voi kehittää potilaspäiväkirjan käyttöä ja kannustaa hoitajien sen kirjoittamiseen.