Lappilaisten suhtautuminen mielenterveysongelmiin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Lapin väestön sekä eri-ikäisten ja sukupuolta edustavien lappilaisten asenteita mielenterveysongelmia kohtaan. Opinnäytetyön aineistona käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ”Mielenterveyttä koskeva kyselytutkimus Lapin alueella 2012” -kyselyllä kerätyn aineiston osaa, joka liittyy vastaajien asenteisiin mielenterveysongelmia kohtaan. Tämän osa-aineiston vastauksia analysoidaan tilastollisin menetelmin eri ikä- ja sukupuoliryhmien asenteiden jakaantumisen kuvaamiseksi. Tavoitteena on ryhmien välisten asenne-erojen löytäminen ja tilastollisen tiedon tuottamien Lapissa vallitsevasta asenneilmapiristä.

THL:n kysely on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jossa kohderyhmänä oli 12 lappilaisen kunnan 8200 satunnaisesti valittua vastaajaa, joiden iät vaihtelivat 15 - 80 vuoden välillä. Tutkimuksella kerätystä aineistosta tehtiin tässä opinnäytetyössä aineistoanalyysi tilastolliseen analysointiin tarkoitetulla SPSS-ohjelmalla, jonka avulla aineistosta laskettiin frekvenssit sekä suoritettiin ristiintaulukointi vastauksien ja vastaajien iän ja sukupuolen välisen yhteyden tutkimiseksi.

Tuloksissa voitiin todeta, että nuorten asenteet olivat kaikilla alueilla vanhempia ikäluokkia positiivisemmat. Sukupuolten välillä miesten asenteet olivat selkeästi naisia negatiivisemmat ja erityisesti stereotyyppinen ajattelu korostui heidän vastauksissaan. Häpeäleiman vähentämiseksi tulisi panostaa erityisesti vanhempien ikäluokkien stereotypioiden oikaisemiseen. Monet kokevat omista mielenterveysongelmista kertomisesta seuraavan sosiaalisia ja työsuhteellisia riskejä. Lähes joka toinen koki, että terveydenhuollon henkilökunta ei ota mielenterveysongelmia vakavasti. Suurin osa vastaajista oli yhtä mieltä siitä, että mielenterveysongelmien avohoitoon tulisi panostaa.

Tutkimuksella saadut tulokset ovat samanlaiset kuin muualla Suomessa tehdyissä vastaavissa väestön mielenterveyttä koskevissa kyselyissä. Negatiivisten asenteiden ja mielenterveysongelmista kärsivien häpeäleiman vähentämiseksi tarvitaan jatkuvia toimenpiteitä. On tärkeää, että mielenterveysasenteita, stereotypioita ja häpeäleimaa tutkitaan. Kun tiedetään asenteissa olevat eroavaisuudet, voidaan tarvittavaa tietoa kohdentaa oikein.

The purpose of this thesis was to describe the connection of age and gender to the view on mental problems among the population in Lapland by analyzing the material collected in a survey called “Mielenterveyttä koskeva kyselytutkimus Lapin alueella 2012” which was made by the National Institute for Health and Welfare (THL). Only the part that concerned the views of the informants regarding mental problems was analyzed in this thesis. The aim of the thesis was to recognize the difference between the attitudes in different groups and to provide statistical information about the prevalence of current attitudes.

The survey made by THL is a quantitative research. The target group of 8200 people between the ages of 15 to 80 was randomly selected from 12 Lappish municipalities. 33% of the people answered the survey. In this thesis, the collected data was analyzed with the SPSS St atistics program whereby the data frequencies were calculated and a cross-tabulation was made to examine the connection between all the answers and the different age and gender groups.

The results showed that young people’s attitudes were more positive in all fields in comparison with the older informants. In terms of the genders, the results showed that the attitudes were a lot more negative amongst men than women. A stereotypical way of thinking was dominant in men. There should be more focus on the older age groups’ stereotyped attitudes to root out the stigma. Many of the informants thought that there would be negative consequences if one told about his or her mental problems. Almost half of the informants experienced that the personnel in the health care didn’t take mental problems seriously. It was commonly agreed that we should invest in mental problems’ non-institutional care.

The results of this thesis line with the other similar surveys in Finland on the attitudes of people in the relation to mental problems. To decrease the stigma and negative attitudes we need continuous actions to help the people who suffer from mental problems. It’s also important that mental health related problems, stereotypes and stigma are studied.