Suuhygienistin asiantuntijuuden vertailu Suomessa ja Ruotsissa
Rinta-Laulaja, Mirva (2014)
Rinta-Laulaja, Mirva
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110715337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110715337
Tiivistelmä
Suuhygienistin asiantuntijuus on jatkuvan muutoksen alla ja ala kehittyy koko ajan. Suuhygienistit saavat vastuulleen uusia työtehtäviä ja työnkuva laajenee ja monipuolistuu. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten Suomessa ja Ruotsissa suuhygienistin asiantuntijuus eroaa toisistaan erityisesti kariologisessa ja parodontologisessa hoidossa, terveyden edistämisessä, oikomishoidon osatehtävissä sekä hallinnollisissa tehtävissä.
Työn tavoitteena on lisätä tietoutta suuhygienistin asiantuntijuudesta muissa Pohjoismaissa ja sen myötä tarjota uusia ideoita ja mahdollisuuksia suuhygienistin asiantuntijuuden kehittymiseen. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa mukana oli 10 julkaisua. Tulokset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että suuhygienistin asiantuntijuudessa näiden kahden maan välillä on paljon samankaltaisuuksia, mutta myös joitain eroavaisuuksia. Suurimmat eroavaisuudet löytyivät oikeuksista karieksen ja parodontiitin diagnosoinnissa sekä röntgenkuvien otossa. Eroavaisuuksia löytyi myös puudutusoikeuksista, sillä Ruotsissa suuhygienisti saa pinta- ja infiltraatiopuudutuksen lisäksi suorittaa myös johtopuudutuksen. Suomessa ortodonttiseen hoitoon osallistuvat hammaslääkärien ohella myös suuhygienistit. Ruotsissa oikomishoidon osatehtäviä saavat suorittaa lisäkoulutuksen käyneet suuhygienistit.
Lopputulosten perusteella voidaan pohtia, olisiko Suomessa mahdollisuuksia kehittää suuhygienistin asiantuntijuutta esimerkiksi kariologisen ja parodontologisen diagnostiikan osalta. Tai voisiko Ruotsissa siirtää oikomishoidon työtehtäviä yhä enemmän suuhygienisteille. Jatkotutkimuksena voisi olla mielenkiintoista tutkia tarkemmin näiden maiden koulutuksen rakennetta, jotta voitaisiin selvittää, miten koulutuksen sisältö johtaa alan asiantuntijuuteen.
Työn tavoitteena on lisätä tietoutta suuhygienistin asiantuntijuudesta muissa Pohjoismaissa ja sen myötä tarjota uusia ideoita ja mahdollisuuksia suuhygienistin asiantuntijuuden kehittymiseen. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa mukana oli 10 julkaisua. Tulokset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että suuhygienistin asiantuntijuudessa näiden kahden maan välillä on paljon samankaltaisuuksia, mutta myös joitain eroavaisuuksia. Suurimmat eroavaisuudet löytyivät oikeuksista karieksen ja parodontiitin diagnosoinnissa sekä röntgenkuvien otossa. Eroavaisuuksia löytyi myös puudutusoikeuksista, sillä Ruotsissa suuhygienisti saa pinta- ja infiltraatiopuudutuksen lisäksi suorittaa myös johtopuudutuksen. Suomessa ortodonttiseen hoitoon osallistuvat hammaslääkärien ohella myös suuhygienistit. Ruotsissa oikomishoidon osatehtäviä saavat suorittaa lisäkoulutuksen käyneet suuhygienistit.
Lopputulosten perusteella voidaan pohtia, olisiko Suomessa mahdollisuuksia kehittää suuhygienistin asiantuntijuutta esimerkiksi kariologisen ja parodontologisen diagnostiikan osalta. Tai voisiko Ruotsissa siirtää oikomishoidon työtehtäviä yhä enemmän suuhygienisteille. Jatkotutkimuksena voisi olla mielenkiintoista tutkia tarkemmin näiden maiden koulutuksen rakennetta, jotta voitaisiin selvittää, miten koulutuksen sisältö johtaa alan asiantuntijuuteen.