Turvetuotantoalueen jatkokäyttö Alavuden Haapanevalla ja Vuorennevalla
Karjala, Päivi (2014)
Karjala, Päivi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715758
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715758
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää metsänomistajien halukkuutta metsittää turvetuotannosta palautettuja alueita. Aloitteentekijä oli Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaa. Tutkimuksen alussa on selvitetty turvetuotannosta poistuvien alueiden jatkokäyttömahdollisuuksia. Päävaihtoehdot ovat metsitys, peltoviljely, uudelleensoistaminen, kosteikko ja erikoisviljely. Metsäomistajien halukkuutta metsittää kyseltiin. Vaihtoehdot selvitettiin kirjallisuuden perusteella. Selvitystyö tehtiin kyselytutkimuksena. Alueeksi rajattiin Alavuden Haapaneva ja Vuorenneva. Turvetta nostava yritys oli Vapo.
Kyselytutkimus suoritettiin kirjeitse. Siinä kyseltiin perustietoja metsäpinta-aloista, Vapon toiminnasta ja Kemera-tukitietoisuudesta. Kyselyn tuloksena selvisi, että suosituin turpeennoston jälkeinen käyttömuoto on metsitys. Toiseksi suosituin vaihtoehto oli maanviljely. Kosteikon perustaminen ei herättänyt mielenkiintoa. Kyselyssä selvitettiin myös metsänomistajien mahdollisuuksia tehdä metsänhoitotöitä sekä mahdollista tarvetta palvelujen ostoon.
Tutkimuksessa selvitettiin neulasanalyysillä puuston ravinnetilaa. Turvekerroksen paksuutta on myös mitattu. Erilaisia jatkokäytön rahoitusvaihtoehtoja on myös esitelty. Metsittämiseen saa Kemera-tukea enää tänä vuonna. Kosteikon perustamiseen on mahdollista saada tukea Ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmän kautta Ely-keskuksesta. Usein myös metsästysseurat osallistuvat kosteikon perustamiskustannuksiin ja tekevät käytännön töitä. Suomen metsäkeskus rahoittaa kosteikon perustamishankkeita. Riistapellon perustamiseen voi saada maataloustukea. Lopuksi tutkimuksen tekijä on tehnyt oman ehdotuksensa Haapanevan jatkokäytöksi.
Kyselytutkimus suoritettiin kirjeitse. Siinä kyseltiin perustietoja metsäpinta-aloista, Vapon toiminnasta ja Kemera-tukitietoisuudesta. Kyselyn tuloksena selvisi, että suosituin turpeennoston jälkeinen käyttömuoto on metsitys. Toiseksi suosituin vaihtoehto oli maanviljely. Kosteikon perustaminen ei herättänyt mielenkiintoa. Kyselyssä selvitettiin myös metsänomistajien mahdollisuuksia tehdä metsänhoitotöitä sekä mahdollista tarvetta palvelujen ostoon.
Tutkimuksessa selvitettiin neulasanalyysillä puuston ravinnetilaa. Turvekerroksen paksuutta on myös mitattu. Erilaisia jatkokäytön rahoitusvaihtoehtoja on myös esitelty. Metsittämiseen saa Kemera-tukea enää tänä vuonna. Kosteikon perustamiseen on mahdollista saada tukea Ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmän kautta Ely-keskuksesta. Usein myös metsästysseurat osallistuvat kosteikon perustamiskustannuksiin ja tekevät käytännön töitä. Suomen metsäkeskus rahoittaa kosteikon perustamishankkeita. Riistapellon perustamiseen voi saada maataloustukea. Lopuksi tutkimuksen tekijä on tehnyt oman ehdotuksensa Haapanevan jatkokäytöksi.