Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoiden nukkuminen ja unen vaikutukset opiskeluun
Gåsman, Heidi (2014)
Gåsman, Heidi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815878
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat nukkuvat ja mitkä tekijät vaikuttavat nukkumiseen sekä unen laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa opiskelijoiden nukkumisesta ja hyvinvoinnista Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti ZEF-ohjelmaa apuna käyttäen huhtikuussa 2014. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat. Saatekirje ja kyselyyn johtava linkki lähetettiin noin 4500:lle Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijalle sähköpostitse. Kyselyn alusta loppuun hyväksyttävästi vastanneita oli yhteensä 615 opiskelijaa ja kyselyn kokonaisvastausprosentti oli lähes 14 %. Aineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla.
Tutkimustulosten mukaan kyselyyn vastanneista opiskelijoista suurin osa nukkuu 7 tuntia yön aikana. Yli puolet opiskelijoista ei tunne oloaan virkeäksi herättyään. Myös päivittäistä väsymystä oli reilusti yli puolella vastanneista opiskelijoista. Opiskelijoista 51 % ilmoitti kärsineensä univaikeuksista AMK-opintojen aikana. Nukkumiseen ja unen laatuun vaikuttavista tekijöistä kysyttäessä huomattava enemmistö kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että stressi vaikuttaa omaan uneen. Lisäksi tasan puolet opiskelijoista ilmoitti joutuvansa lyhentämään yöuniaan tehtävien ja tenttien vuoksi. Lähes joka kolmannelle opiskelijalle Internetin käyttäminen aiheutti vaikeuksia vuorokausirytmin säilyttämisessä sekä opiskelijoista 72 % oli sitä mieltä, että työssäkäynti opintojen ohella vaikuttaa negatiivisesti nukkumiseen.
Opinnäytetyön pohjalta heräsivät seuraavat kehittämisehdotukset: tulevaisuudessa opiskelijoille tulisi antaa tilaisuus, jossa he voisivat itse vaikuttaa ja kertoa mielipiteitä opiskelun kuormittavuudesta ja siitä, miten kuormittavuutta voitaisiin vähentää ja hallita. Myös opiskelun ja työn saumattomampaan yhdistämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Lisäksi opiskelijoita voitaisiin valistaa Internetin käytön ja opiskelun yhteisvaikutuksista.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti ZEF-ohjelmaa apuna käyttäen huhtikuussa 2014. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat. Saatekirje ja kyselyyn johtava linkki lähetettiin noin 4500:lle Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijalle sähköpostitse. Kyselyn alusta loppuun hyväksyttävästi vastanneita oli yhteensä 615 opiskelijaa ja kyselyn kokonaisvastausprosentti oli lähes 14 %. Aineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla.
Tutkimustulosten mukaan kyselyyn vastanneista opiskelijoista suurin osa nukkuu 7 tuntia yön aikana. Yli puolet opiskelijoista ei tunne oloaan virkeäksi herättyään. Myös päivittäistä väsymystä oli reilusti yli puolella vastanneista opiskelijoista. Opiskelijoista 51 % ilmoitti kärsineensä univaikeuksista AMK-opintojen aikana. Nukkumiseen ja unen laatuun vaikuttavista tekijöistä kysyttäessä huomattava enemmistö kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että stressi vaikuttaa omaan uneen. Lisäksi tasan puolet opiskelijoista ilmoitti joutuvansa lyhentämään yöuniaan tehtävien ja tenttien vuoksi. Lähes joka kolmannelle opiskelijalle Internetin käyttäminen aiheutti vaikeuksia vuorokausirytmin säilyttämisessä sekä opiskelijoista 72 % oli sitä mieltä, että työssäkäynti opintojen ohella vaikuttaa negatiivisesti nukkumiseen.
Opinnäytetyön pohjalta heräsivät seuraavat kehittämisehdotukset: tulevaisuudessa opiskelijoille tulisi antaa tilaisuus, jossa he voisivat itse vaikuttaa ja kertoa mielipiteitä opiskelun kuormittavuudesta ja siitä, miten kuormittavuutta voitaisiin vähentää ja hallita. Myös opiskelun ja työn saumattomampaan yhdistämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Lisäksi opiskelijoita voitaisiin valistaa Internetin käytön ja opiskelun yhteisvaikutuksista.