Varhaisen lapsuusvaiheen uimaopetusmalli
Shemeikka, Jukka (2014)
Shemeikka, Jukka
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016121
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uusi ja nykyaikaa palveleva uimaopetusmalli 0–6 vuotiaille lapsille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli hakea tietoa 0–6 vuotiaan lapsen kyvystä oppia uimaan vapaauintia. Hain tietoa systemaattisen tiedonhaun avulla. Opinnäytetyö sisältää katsauksen varhaisen lapsuusvaiheen uimataitoon liittyvään tutkimustietoon, jonka avulla lukija saa ymmärryksen varhaisessa lapsuusvaiheessa tapahtuvan uimaopetuksen tärkeydestä.
Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö. Suoritin opinnäytetyössäni tapaustutkimuksen, johon keräsin aineistoa havainnointi ja päiväkirja menetelmillä. Aineiston analyysin avulla kehitin muodostettua uimaopetusmallia kahdessa kehityssyklissä Demingin ympyrän mukaisesti. Kehityssykleissä muodostuneet uimaopetusmallit löytyvät tämän raportin liitteinä. Uimaopetusmalli on ohjeistus siitä miten uimataitoa opetetaan missäkin vaiheessa varhaista lapsuusvaihetta. Uimaopetusmalli asettaa uimakoulun tavoitteet, jotka uimaopettajien työkaluina luovat muodon toiminnalle.
Kuvaan tässä opinnäytetyössä mallin muodostamisen yksityiskohtaisesti vaihe vaiheelta. Esitän myös tapaustutkimuksesta saadut tulokset ja käsittelen niitä pohdinta osiossa. Uimaopetusmalli sisältää kolme ikäryhmää: 2–3 vuotiaat, 4–5 vuotiaat, 5–6 vuotiaat. Kaikilla ikäryhmillä on seitsemän taidon pääkohtaa ja pääkohdat sisältävät 3–4 alakohtaa. Nimesin jokaisesta taidon pääkohdasta yhden alakohdan tavoitteeksi. Havainnoinnissa tarkastelin uimakouluun osallistuvien lasten kykyä oppia tavoitteiksi asetettuja taitoja. Lapset saavuttivat tavoitetaitoja nousujohteisesti ikäryhmien välillä. Ensimmäisessä uimakoulujaksossa 2–3 vuotiaat saavuttivat 35,7 %:n osuuden taidoista, 4–5 vuotiaat 75,4 %:n osuuden ja 5–6 vuotiaat 91,7 %:n osuuden. Toisessa uimakoulujaksossa 2–3 vuotiaat saavuttivat 38 %:n osuuden taidoista, 4–5 vuotiaat 50 %:n osuuden ja 5–6 vuotiaat 100 %:n osuuden.
Varhaisen lapsuusvaiheen uintiharjoittelulla on monia positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Uimaopetukseen osallistuvat lapset ovat edellä fyysisessä, kognitiivisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. Tämän työn tavoitteena oli luoda malli, jonka suosituksia seuraamalla lapsi voi saavuttaa vankan uimataidon ja lisätä omaa vesi-turvallisuuttaan. Uimaopetusmallista muodostui kehityssyklien kautta toimiva kokonaisuus. Voin siis todeta, että uimaopetusmalli ja sen sisältämä oppimispolku on toimiva. Opinnäytetyön prosessi oli kokonaisuudessaan onnistunut. Valitsemani työskentelytavat tukivat mallin luomista ja kehitystä. Prosessin pituus oli ainoa kehityskohta tälle työlle. Kehityssyklejä olisi voinut olla enemmän kuin kaksi. Kehityssyklien jatkaminen olisi muodostanut uimaopetusmallista entistä toimivamman.
Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö. Suoritin opinnäytetyössäni tapaustutkimuksen, johon keräsin aineistoa havainnointi ja päiväkirja menetelmillä. Aineiston analyysin avulla kehitin muodostettua uimaopetusmallia kahdessa kehityssyklissä Demingin ympyrän mukaisesti. Kehityssykleissä muodostuneet uimaopetusmallit löytyvät tämän raportin liitteinä. Uimaopetusmalli on ohjeistus siitä miten uimataitoa opetetaan missäkin vaiheessa varhaista lapsuusvaihetta. Uimaopetusmalli asettaa uimakoulun tavoitteet, jotka uimaopettajien työkaluina luovat muodon toiminnalle.
Kuvaan tässä opinnäytetyössä mallin muodostamisen yksityiskohtaisesti vaihe vaiheelta. Esitän myös tapaustutkimuksesta saadut tulokset ja käsittelen niitä pohdinta osiossa. Uimaopetusmalli sisältää kolme ikäryhmää: 2–3 vuotiaat, 4–5 vuotiaat, 5–6 vuotiaat. Kaikilla ikäryhmillä on seitsemän taidon pääkohtaa ja pääkohdat sisältävät 3–4 alakohtaa. Nimesin jokaisesta taidon pääkohdasta yhden alakohdan tavoitteeksi. Havainnoinnissa tarkastelin uimakouluun osallistuvien lasten kykyä oppia tavoitteiksi asetettuja taitoja. Lapset saavuttivat tavoitetaitoja nousujohteisesti ikäryhmien välillä. Ensimmäisessä uimakoulujaksossa 2–3 vuotiaat saavuttivat 35,7 %:n osuuden taidoista, 4–5 vuotiaat 75,4 %:n osuuden ja 5–6 vuotiaat 91,7 %:n osuuden. Toisessa uimakoulujaksossa 2–3 vuotiaat saavuttivat 38 %:n osuuden taidoista, 4–5 vuotiaat 50 %:n osuuden ja 5–6 vuotiaat 100 %:n osuuden.
Varhaisen lapsuusvaiheen uintiharjoittelulla on monia positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Uimaopetukseen osallistuvat lapset ovat edellä fyysisessä, kognitiivisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. Tämän työn tavoitteena oli luoda malli, jonka suosituksia seuraamalla lapsi voi saavuttaa vankan uimataidon ja lisätä omaa vesi-turvallisuuttaan. Uimaopetusmallista muodostui kehityssyklien kautta toimiva kokonaisuus. Voin siis todeta, että uimaopetusmalli ja sen sisältämä oppimispolku on toimiva. Opinnäytetyön prosessi oli kokonaisuudessaan onnistunut. Valitsemani työskentelytavat tukivat mallin luomista ja kehitystä. Prosessin pituus oli ainoa kehityskohta tälle työlle. Kehityssyklejä olisi voinut olla enemmän kuin kaksi. Kehityssyklien jatkaminen olisi muodostanut uimaopetusmallista entistä toimivamman.