KOTOUTUMISEN SEURANTAA PORVOOSSA : Maahanmuuttajapalveluiden pakolaisasiakkaiden kokemuksia kotoutumisestaan asiakkuuden loppuvaiheessa
Tuoriniemi, Teija (2014)
Tuoriniemi, Teija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715775
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tuoriniemi, Teija. Kotoutumisen seurantaa Porvoossa. Maahanmuuttajapalveluiden pakolaisasiakkaiden kokemuksia kotoutumisestaan asiakkuuden loppuvaiheessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, syksy 2014, 60 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Porvoon maahanmuuttajapalveluiden pakolaisasiakkaiden kokemuksia kotoutumisestaan asiakkuuden loppuvaiheessa. Tutkimuksessa kartoitettiin asiakkaiden ja heidän lastensa kotoutumista ja tuen tarvetta siinä vaiheessa, kun he olivat siirtymässä maahanmuuttajapalveluiden asiakkuudesta yleisten sosiaalipalveluiden piiriin. Tavoitteena oli saada esille asiakkaiden kokemuksia niin, että Porvoon maahanmuuttajapalvelut voivat hyödyntää tutkimustuloksia kotouttamistyönsä kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Tutkimusta varten haastateltiin 12 Porvoon maahanmuuttajapalveluiden pakolaisasiakasta. Kysymysten avulla pyrittiin kartoittamaan heidän arjessa selviytymistään, rasismi- ja syrjintäkokemuksia, yhteiskunta- ja palvelujärjestelmätietoutta, lasten kotoutumista, kielikoulutusta, harrastuksia, kotoutumista helpottaneita ja vaikeuttaneita tekijöitä sekä asiakkaiden onnistumisen kokemuksia ja vahvuuksia.
Tuloksista kävi ilmi, että kotoutuminen on hyvin yksilöllistä. Suurimpia vaikeuksia oli ollut Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomina tulleilla pakolaisasiakkailla. Kotoutumista vaikeuttavana tekijänä tuli esille erityisesti suomen kielen vaikeus. Tutkimuksen tulosten mukaan haastateltujen lapset olivat kotoutuneet hyvin Suomeen ja oppineet suomen kieltä. Porvoon maahanmuuttajapalveluiden omankielisiä päivystyksiä pidettiin tärkeinä ja monet kokivat tarvitsevansa jatkossakin omankielisiä palveluita. Tukea toivottiin jatkossa muun muassa lasten kasvatukseen, suomen kielen oppimiseen ja työnhakuun liittyvissä asioissa. Tuloksista nousi esille myös haastateltujen voimakas halu saada lisää tietoa suomalaisesta palvelujärjestelmästä.
Asiasanat: maahanmuuttajat, pakolaiset, maahanmuuttajatyö, kotouttaminen, kotoutuminen, kvalitatiivinen tutkimus
Tuoriniemi, Teija. Kotoutumisen seurantaa Porvoossa. Maahanmuuttajapalveluiden pakolaisasiakkaiden kokemuksia kotoutumisestaan asiakkuuden loppuvaiheessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, syksy 2014, 60 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Porvoon maahanmuuttajapalveluiden pakolaisasiakkaiden kokemuksia kotoutumisestaan asiakkuuden loppuvaiheessa. Tutkimuksessa kartoitettiin asiakkaiden ja heidän lastensa kotoutumista ja tuen tarvetta siinä vaiheessa, kun he olivat siirtymässä maahanmuuttajapalveluiden asiakkuudesta yleisten sosiaalipalveluiden piiriin. Tavoitteena oli saada esille asiakkaiden kokemuksia niin, että Porvoon maahanmuuttajapalvelut voivat hyödyntää tutkimustuloksia kotouttamistyönsä kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Tutkimusta varten haastateltiin 12 Porvoon maahanmuuttajapalveluiden pakolaisasiakasta. Kysymysten avulla pyrittiin kartoittamaan heidän arjessa selviytymistään, rasismi- ja syrjintäkokemuksia, yhteiskunta- ja palvelujärjestelmätietoutta, lasten kotoutumista, kielikoulutusta, harrastuksia, kotoutumista helpottaneita ja vaikeuttaneita tekijöitä sekä asiakkaiden onnistumisen kokemuksia ja vahvuuksia.
Tuloksista kävi ilmi, että kotoutuminen on hyvin yksilöllistä. Suurimpia vaikeuksia oli ollut Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomina tulleilla pakolaisasiakkailla. Kotoutumista vaikeuttavana tekijänä tuli esille erityisesti suomen kielen vaikeus. Tutkimuksen tulosten mukaan haastateltujen lapset olivat kotoutuneet hyvin Suomeen ja oppineet suomen kieltä. Porvoon maahanmuuttajapalveluiden omankielisiä päivystyksiä pidettiin tärkeinä ja monet kokivat tarvitsevansa jatkossakin omankielisiä palveluita. Tukea toivottiin jatkossa muun muassa lasten kasvatukseen, suomen kielen oppimiseen ja työnhakuun liittyvissä asioissa. Tuloksista nousi esille myös haastateltujen voimakas halu saada lisää tietoa suomalaisesta palvelujärjestelmästä.
Asiasanat: maahanmuuttajat, pakolaiset, maahanmuuttajatyö, kotouttaminen, kotoutuminen, kvalitatiivinen tutkimus