Saattohoito Sotkamon sairaalassa hoitajien arvioimana
Käräjämies, Päivi; Junkkarinen, Tuula (2014)
Käräjämies, Päivi
Junkkarinen, Tuula
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516704
Tiivistelmä
Saattohoito on ajankohtainen aihe. Suomessa vuosittain noin 15 000 ihmistä tarvitsee saattohoitoa. Heistä puolet voidaan hoitaa kotona ja puolet tarvitsee laitoshoitoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Sotkamon sairaalan hoitohenkilökunnan asenteita, osaamista, jaksamista ja koulutustarvetta saattohoitotyössä, saattohoidon toteutumista ja hoitoympäristön merkitystä.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Tutkimuksessa käytettiin strukturoituja kysymyksiä, joita oli mahdollisuus täydentää avoimin kommentein. Tutkimusjoukko oli Sotkamon sairaalan hoitohenkilökunta kokonaisuudessaan. Vastauksia saatiin 29 kappaletta, vastausprosentti oli 93,6. Vastaajista 15 (52 %) kirjoitti kysymyksiin myös avoimia kommentteja.
Tutkimustulosten mukaan hoitajat kokevat osaamisensa saattohoitotyössä melko hyväksi. Erityisosaamista koetaan tarvittavan, mutta koulutusta on harvalla. Koulutustarvetta on erityisesti kuolevan potilaan ja omaisten kohtaamisessa ja lääkkeettömän kivunhoidon keinoissa. Saattohoitopotilaan perushoito on hyvää ja toteutus tasa-arvoista, elämänlaatua ylläpidetään loppuun saakka. Tutkimuksessa keskeisesti esille noussut asia oli saattohoitopotilaan yksinäisyys. Jos omaisilla ei ole mahdollisuutta olla jatkuvasti potilaan luona, potilas joudutaan jättämään yksin. Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimustuloksia hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelussa ja saattohoitotyön kehittämisessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Sotkamon sairaalan hoitohenkilökunnan asenteita, osaamista, jaksamista ja koulutustarvetta saattohoitotyössä, saattohoidon toteutumista ja hoitoympäristön merkitystä.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Tutkimuksessa käytettiin strukturoituja kysymyksiä, joita oli mahdollisuus täydentää avoimin kommentein. Tutkimusjoukko oli Sotkamon sairaalan hoitohenkilökunta kokonaisuudessaan. Vastauksia saatiin 29 kappaletta, vastausprosentti oli 93,6. Vastaajista 15 (52 %) kirjoitti kysymyksiin myös avoimia kommentteja.
Tutkimustulosten mukaan hoitajat kokevat osaamisensa saattohoitotyössä melko hyväksi. Erityisosaamista koetaan tarvittavan, mutta koulutusta on harvalla. Koulutustarvetta on erityisesti kuolevan potilaan ja omaisten kohtaamisessa ja lääkkeettömän kivunhoidon keinoissa. Saattohoitopotilaan perushoito on hyvää ja toteutus tasa-arvoista, elämänlaatua ylläpidetään loppuun saakka. Tutkimuksessa keskeisesti esille noussut asia oli saattohoitopotilaan yksinäisyys. Jos omaisilla ei ole mahdollisuutta olla jatkuvasti potilaan luona, potilas joudutaan jättämään yksin. Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimustuloksia hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelussa ja saattohoitotyön kehittämisessä.