Infrahankkeen kustannustehokkuuden kehittäminen 3D-koneohjausta hyödyntäen
Hyvärinen, Arto (2014)
Hyvärinen, Arto
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516803
Tiivistelmä
3D-koneohjausjärjestelmät ja niiden nopea kehittyminen viime vuosina ovat luoneet täysin uudenlaisen lähestymistavan kaiken kokoisten infrahankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan. Urakoitsijat, suunnittelijoiden ja rakennuttajien ohella, ovat erittäin kiinnostuneita 3D-koneohjausjärjestelmien tuomista hyödyistä ja haasteista projektin eri vaiheissa.
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli tutkia koneohjausjärjestelmien tuomia hyötyjä ja ongelmia infrahankkeiden toteutuksessa urakoitsijan kannalta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, saavutetaanko koneohjausjärjestelmiin investoimalla kustannustehokkuutta hankkeen toteutusvaiheessa, ja onko kalliisiin järjestelmiin investoiminen järkevää. Työn tilaajana toimi Keski-Suomen Kuljetus Oy.
Kehittämistehtävässä hankittiin kaivinkoneeseen soveltuva 3D-koneohjausjärjestelmä, jonka toimivuutta ja kustannustehokkuutta testattiin pilottityömaalla Jyväskylän Laajavuoren uuden kevyenliikenteenväylän rakentamisen yhteydessä. Hankkeen tilaajana toimi Keski-Suomen ELY-keskus ja urakoitsijana Keski-Suomen Kuljetus Oy. Yhteistyössä tilaajan kanssa Keski-Suomen Kuljetus Oy testasi myös InfraKit Oy:n tarjoamia palveluita tietomallipohjaiseen rakentamiseen.
Tietoa kerättiin aktiivisesti omakohtaisten havaintojen avulla ja haastattelemalla hankkeen tilaajaa, konekuskeja sekä työnjohtoa projektin eri vaiheissa. Tutkimuksessa suoritettiin myös vertailulaskelma Keski-Suomen Kuljetus Oy:n vuonna 2013 toteuttamaan saman kokoluokan kevytväylähankkeeseen, joka toteutettiin ilman koneohjaus-järjestelmiä.
Näiden haastattelujen, eri tahojen tekemien työmaahavaintojen sekä vertailulaskelman perusteella voidaan todeta, että työkoneautomaation etuja ovat mm. pienentynyt materiaalihukka, kasvaneet työsaavutukset sekä työteknisen laadun paraneminen. Tulosten perusteella koneohjaus tuo kustannustehokkuutta sekä merkittäviä hyötyjä infrahakkeiden eri osapuolille.
Kehittämistehtävässä tehtyihin havaintoihin vedoten tietomallipohjainen rakentaminen luo lukemattomia mahdollisuuksia tulevaisuuden rakentamiseen.
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli tutkia koneohjausjärjestelmien tuomia hyötyjä ja ongelmia infrahankkeiden toteutuksessa urakoitsijan kannalta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, saavutetaanko koneohjausjärjestelmiin investoimalla kustannustehokkuutta hankkeen toteutusvaiheessa, ja onko kalliisiin järjestelmiin investoiminen järkevää. Työn tilaajana toimi Keski-Suomen Kuljetus Oy.
Kehittämistehtävässä hankittiin kaivinkoneeseen soveltuva 3D-koneohjausjärjestelmä, jonka toimivuutta ja kustannustehokkuutta testattiin pilottityömaalla Jyväskylän Laajavuoren uuden kevyenliikenteenväylän rakentamisen yhteydessä. Hankkeen tilaajana toimi Keski-Suomen ELY-keskus ja urakoitsijana Keski-Suomen Kuljetus Oy. Yhteistyössä tilaajan kanssa Keski-Suomen Kuljetus Oy testasi myös InfraKit Oy:n tarjoamia palveluita tietomallipohjaiseen rakentamiseen.
Tietoa kerättiin aktiivisesti omakohtaisten havaintojen avulla ja haastattelemalla hankkeen tilaajaa, konekuskeja sekä työnjohtoa projektin eri vaiheissa. Tutkimuksessa suoritettiin myös vertailulaskelma Keski-Suomen Kuljetus Oy:n vuonna 2013 toteuttamaan saman kokoluokan kevytväylähankkeeseen, joka toteutettiin ilman koneohjaus-järjestelmiä.
Näiden haastattelujen, eri tahojen tekemien työmaahavaintojen sekä vertailulaskelman perusteella voidaan todeta, että työkoneautomaation etuja ovat mm. pienentynyt materiaalihukka, kasvaneet työsaavutukset sekä työteknisen laadun paraneminen. Tulosten perusteella koneohjaus tuo kustannustehokkuutta sekä merkittäviä hyötyjä infrahakkeiden eri osapuolille.
Kehittämistehtävässä tehtyihin havaintoihin vedoten tietomallipohjainen rakentaminen luo lukemattomia mahdollisuuksia tulevaisuuden rakentamiseen.