Asuinkerrostalon perusparannuksen energiatehokkuustarkastelu
Parkkinen, Lauri (2014)
Parkkinen, Lauri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112616823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112616823
Tiivistelmä
Tässä työssä on tutkittu VVO:n toimeksiannosta kahden asuinkerrostalon peruskorjaustoimenpiteillä saavutettavaa energian säästöä sekä toimenpiteiden taloudellista kannattavuutta. Tarkastelussa on otettu huomioon 1.9.2013 voimaan tullut Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä.
Korjaustoimenpiteillä saavutettavat energiansäästöt on laskettu dynaamisella IDA ICE energialaskentaohjelmalla toimenpidekohtaisesti. Kustannus- ja investointilaskelmat on laskettu VVO:n käytössä olevalla Datapartner Oy:n Invest for Excel - investointilaskentaohjelmalla. Energia- ja investointilaskennan avulla on selvitetty kohteiden mahdollisuudet täyttää uudet energiasäästövaatimukset peruskorjaushankkeessa mahdollisimman taloudellisesti.
Laskennassa mukana olevat kiinteistöt sijaitsevat Jyväskylässä ja Tampereella. Jyväskylän kohde on tyypillinen 1970 -luvun kolmikerroksinen ja kaksirappuinen sandwich -betonielementtitalo. VVO:n kiinteistökannasta noin puolet on vastaavanlaisia 1960 ja 1970 luvulla rakennettuja taloja. Tampereella kohteena oli vuonna 1958 paikalla rakennettu pilari-palkkirunkoinen 2+7 -kerroksinen asuinrakennus.
Kohteista luotiin tarkat 3 D mallit IDA ICE laskentatyökalulla energialaskennan suorittamista varten. Tarkastelut suoritettiin eri toimenpiteille erikseen sekä kaikki toimenpiteet yhdessä, jolloin eri toimenpiteiden keskinäiset vaikutukset tuli huomioitua. Investointilaskentaa varten selvitettiin eri korjaustoimenpiteiden kustannukset toimenpiteittäin kohteiden toteutuneista kokonaiskustannuksista. Työn yhteydessä tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jonka avulla voidaan suorittaa suurempien peruskorjausten energiatarkastelut, huomioiden energiamääräysten antamat eri vaihtoehdot esitystavoille.
VVO:lla investoinneille on asetettu 4 % tuottovaatimus ja tarkastelujaksona käytetään 30 vuotta. Kolikkotie 2:ssa tuottotavoite saavutettiin seinien lisäeristyksen osalta. Hallituskatu 7:ssä vaadittuun tuottotavoitteeseen päästiin liiketilojen ikkunoiden uusimisen sekä parvekelasien asennuksen osalta. Hankkeissa toteutettujen ja energialaskennassa mukana olleiden eri korjaustoimenpiteiden yhteenlaskettu tuottovaatimus jäi alle tavoitteen molemmissa kohteissa.
Investointilaskelmien avulla voidaan tarkastella eri energiataloudellisten korjaustoimenpiteiden valintojen taloudellista vertailua, jotta käytettävät varat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Eri laskelmien käytettävyys riippuu paljon siitä, kuinka luetettavasti lähtötiedot laskentaa varten pystytään selvittämään. Kun lähtötiedot ovat luotettavia, ovat näillä sovelluksilla lasketut energia- ja kustannuslaskelmat varsin käyttökelpoisia työvälineitä korjaustoimenpiteiden energiataloudellisiin tarkasteluihin ja päätöksentekoon.
Peruskorjaushankkeissa, joissa tehdään useampia eri toimenpiteitä, on taloudellisesti kannattavaa suorittaa korjaustoimenpiteiden energiansäästötarkastelu rakennuksen kokonaistarkasteluna, eikä ainoastaan rakenneosan tarkasteluna. Näin käytettävät varat saadaan kohdennettua energiasäästön kannalta tehokkaasti. Työn tarkoituksena on selventää ja ohjata korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen kannattavuuden arviointia.
Korjaustoimenpiteillä saavutettavat energiansäästöt on laskettu dynaamisella IDA ICE energialaskentaohjelmalla toimenpidekohtaisesti. Kustannus- ja investointilaskelmat on laskettu VVO:n käytössä olevalla Datapartner Oy:n Invest for Excel - investointilaskentaohjelmalla. Energia- ja investointilaskennan avulla on selvitetty kohteiden mahdollisuudet täyttää uudet energiasäästövaatimukset peruskorjaushankkeessa mahdollisimman taloudellisesti.
Laskennassa mukana olevat kiinteistöt sijaitsevat Jyväskylässä ja Tampereella. Jyväskylän kohde on tyypillinen 1970 -luvun kolmikerroksinen ja kaksirappuinen sandwich -betonielementtitalo. VVO:n kiinteistökannasta noin puolet on vastaavanlaisia 1960 ja 1970 luvulla rakennettuja taloja. Tampereella kohteena oli vuonna 1958 paikalla rakennettu pilari-palkkirunkoinen 2+7 -kerroksinen asuinrakennus.
Kohteista luotiin tarkat 3 D mallit IDA ICE laskentatyökalulla energialaskennan suorittamista varten. Tarkastelut suoritettiin eri toimenpiteille erikseen sekä kaikki toimenpiteet yhdessä, jolloin eri toimenpiteiden keskinäiset vaikutukset tuli huomioitua. Investointilaskentaa varten selvitettiin eri korjaustoimenpiteiden kustannukset toimenpiteittäin kohteiden toteutuneista kokonaiskustannuksista. Työn yhteydessä tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jonka avulla voidaan suorittaa suurempien peruskorjausten energiatarkastelut, huomioiden energiamääräysten antamat eri vaihtoehdot esitystavoille.
VVO:lla investoinneille on asetettu 4 % tuottovaatimus ja tarkastelujaksona käytetään 30 vuotta. Kolikkotie 2:ssa tuottotavoite saavutettiin seinien lisäeristyksen osalta. Hallituskatu 7:ssä vaadittuun tuottotavoitteeseen päästiin liiketilojen ikkunoiden uusimisen sekä parvekelasien asennuksen osalta. Hankkeissa toteutettujen ja energialaskennassa mukana olleiden eri korjaustoimenpiteiden yhteenlaskettu tuottovaatimus jäi alle tavoitteen molemmissa kohteissa.
Investointilaskelmien avulla voidaan tarkastella eri energiataloudellisten korjaustoimenpiteiden valintojen taloudellista vertailua, jotta käytettävät varat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Eri laskelmien käytettävyys riippuu paljon siitä, kuinka luetettavasti lähtötiedot laskentaa varten pystytään selvittämään. Kun lähtötiedot ovat luotettavia, ovat näillä sovelluksilla lasketut energia- ja kustannuslaskelmat varsin käyttökelpoisia työvälineitä korjaustoimenpiteiden energiataloudellisiin tarkasteluihin ja päätöksentekoon.
Peruskorjaushankkeissa, joissa tehdään useampia eri toimenpiteitä, on taloudellisesti kannattavaa suorittaa korjaustoimenpiteiden energiansäästötarkastelu rakennuksen kokonaistarkasteluna, eikä ainoastaan rakenneosan tarkasteluna. Näin käytettävät varat saadaan kohdennettua energiasäästön kannalta tehokkaasti. Työn tarkoituksena on selventää ja ohjata korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen kannattavuuden arviointia.