HUIPPUSALIBANDYPELAAJIEN ARVIOINTEJA TRAUMAPERÄISEN POLVEN LIGAMENTTIVAMMOJEN POSTOPERATIIVISESTA FYSIOTERAPIASTA
Hämäläinen, Tatu; Alanko, Ville; Sorjonen, Sami (2014)
Hämäläinen, Tatu
Alanko, Ville
Sorjonen, Sami
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516737
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516737
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kartoittaa salibandypelaajien arviointeja traumaperäisen polven ligamentti-vamman leikkauksen jälkeisestä fysioterapiaprosessista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteis-työssä Suomen Salibandyliiton kanssa. Tutkimusta salibandypelaajien ligamenttivammojen postoperatiivisesta fysioterapiasta ei ole aiemmin tehty. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen vuonna 2009 tekemän Suomalaiset tapaturmien uhrina -raportin mukaan salibandyssa ra-portoitiin erilaisia liikuntavammoja 38 000 kappaletta. Verrattuna kaikkiin muihin lajeihin salibandyssa on suuri liikuntavammariski. Neljännes kaikista liikuntavammoista kohdistuu nilkan ja polven alueelle.
Aineistonkeruu tapahtui sähköistä puolistrukturoitua kyselylomaketta käyttäen. Kysely lähe-tettiin kaikille salibandyn SM-liigan mies- ja naisjoukkueille sekä miesten 1. divisioonan joukkueille. Vastauksia saatiin kahdeksan (n=8). Kyselyn vastausprosentti oli 4 prosenttia. Tulokset analysoitiin kvantitatiivisilla menetelmillä.
Tulokset osoittivat, että huippusalibandypelaajien kentälle palaaminen tapahtui pääosin lähdeaineiston fysioterapiaprotokollia mukaillen. Fysioterapeuttinen kuntoutus oli kuitenkin joiltakin osin puutteellinen. Suurimmat eroavaisuudet vastausten ja lähdemateriaalin välillä olivat leikkaukseen pääsyn ajankohdassa, fysioterapian aloittamisessa, polvituen käytössä sekä kentälle paluuajankohdassa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla ohjeistus ligamentti-vamman leikkauksen jälkeiseen toipumiseen ja palaamiseen lajikohtaiseen harjoitteluun.
Aineistonkeruu tapahtui sähköistä puolistrukturoitua kyselylomaketta käyttäen. Kysely lähe-tettiin kaikille salibandyn SM-liigan mies- ja naisjoukkueille sekä miesten 1. divisioonan joukkueille. Vastauksia saatiin kahdeksan (n=8). Kyselyn vastausprosentti oli 4 prosenttia. Tulokset analysoitiin kvantitatiivisilla menetelmillä.
Tulokset osoittivat, että huippusalibandypelaajien kentälle palaaminen tapahtui pääosin lähdeaineiston fysioterapiaprotokollia mukaillen. Fysioterapeuttinen kuntoutus oli kuitenkin joiltakin osin puutteellinen. Suurimmat eroavaisuudet vastausten ja lähdemateriaalin välillä olivat leikkaukseen pääsyn ajankohdassa, fysioterapian aloittamisessa, polvituen käytössä sekä kentälle paluuajankohdassa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla ohjeistus ligamentti-vamman leikkauksen jälkeiseen toipumiseen ja palaamiseen lajikohtaiseen harjoitteluun.