Mikä meitä liikuttaa? - Työttömien nuorten aktivoituminen, osallistuminen liikuntapalveluiden pariin ja osallistumisen esteet
Lindstedt, Kristiina (2014)
Lindstedt, Kristiina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316310
Tiivistelmä
Nuorten syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat jatkuvasti kasvava ongelma. Monella työttömällä ja opiskelupaikattomalla nuorella voi olla myös elämänhallinnan ja arjenhallinnan ongelmia. Heidän osallistuminen kodin ulkopuolisiin toimintoihin voi olla vaikeaa. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää mitkä asiat ovat merkityksellisiä syrjään jääneille nuorille ja olisiko liikunta yksi keino aktivoida nuoria. Mikä saisi nuoren osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin? Opinnäytetyön avulla haluttiin selvittää, mitkä asiat edesauttaisivat liikkumaan lähtemistä ja mitkä asiat estävät nuoria lähtemästä liikkumaan.
Tutkimuksellinen opinnäytetyö oli kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin sekä ryhmähaastatteluna että yksilöhaastatteluina. Saatu tutkimusaineisto litteroitiin manuaalisesti ja aineisto luokiteltiin seitsemään luokkaan. Haastatteluissa oli yhteensä neljä nuorta, jotka olivat iältään 23-29-vuotiaita. Kaikki nuorista olivat kuntoutustoimenpiteissä haastattelun hetkellä.
Tuloksista nousi esiin yhteneväisyyksiä aikaisempaan tutkimustietoon ja olemassa olevaan teoriatietoon nuorten liikkumisen ja liikkumattomuuden syistä. Nuorten elämään merkitystä toivat ystävät ja lähiperhe. Mielekäs tekeminen arjessa oli myös tärkeää. Nuoret kokivat, ettei liikunta ainakaan vähennä osallistumista ja aktivoitumista, kun liikuntamuoto on nuorelle itselleen mieluisa. Koettiin, että aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta ja aktivoitumista.
Liikuntaan lähtemisen ja osallistumisen esteet vaihtelivat omasta psyykkisestä voinnista taloudellisiin syihin. Muiden ihmisten kohtaaminen sekä epäonnistumisen ja naurunalaiseksi tulemisen pelko nousivat esiin osallistumista estävinä tekijöinä. Liikuntaan osallistumista edesauttoivat muun muassa liikunnan saavutettavuus, matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet, hyvä porukka sekä liikuntamuodon mielekkyys. Liikunta koettiin tärkeäksi niin fyysisistä kuin psyykkisistäkin syistä. Olisi tärkeää kuunnella nuorten omaa ääntä, kun mietitään nuorille palveluita tukemaan osallisuutta eri toimintoihin. Matalan kynnyksen toimintojen lisääminen mahdollistaisi yhä useamman nuoren aktivoitumisen.
Tutkimuksellinen opinnäytetyö oli kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin sekä ryhmähaastatteluna että yksilöhaastatteluina. Saatu tutkimusaineisto litteroitiin manuaalisesti ja aineisto luokiteltiin seitsemään luokkaan. Haastatteluissa oli yhteensä neljä nuorta, jotka olivat iältään 23-29-vuotiaita. Kaikki nuorista olivat kuntoutustoimenpiteissä haastattelun hetkellä.
Tuloksista nousi esiin yhteneväisyyksiä aikaisempaan tutkimustietoon ja olemassa olevaan teoriatietoon nuorten liikkumisen ja liikkumattomuuden syistä. Nuorten elämään merkitystä toivat ystävät ja lähiperhe. Mielekäs tekeminen arjessa oli myös tärkeää. Nuoret kokivat, ettei liikunta ainakaan vähennä osallistumista ja aktivoitumista, kun liikuntamuoto on nuorelle itselleen mieluisa. Koettiin, että aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta ja aktivoitumista.
Liikuntaan lähtemisen ja osallistumisen esteet vaihtelivat omasta psyykkisestä voinnista taloudellisiin syihin. Muiden ihmisten kohtaaminen sekä epäonnistumisen ja naurunalaiseksi tulemisen pelko nousivat esiin osallistumista estävinä tekijöinä. Liikuntaan osallistumista edesauttoivat muun muassa liikunnan saavutettavuus, matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet, hyvä porukka sekä liikuntamuodon mielekkyys. Liikunta koettiin tärkeäksi niin fyysisistä kuin psyykkisistäkin syistä. Olisi tärkeää kuunnella nuorten omaa ääntä, kun mietitään nuorille palveluita tukemaan osallisuutta eri toimintoihin. Matalan kynnyksen toimintojen lisääminen mahdollistaisi yhä useamman nuoren aktivoitumisen.