Simulaatio-opetus terveysalan koulutuksessa : ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia
Kettunen, Noora (2014)
Kettunen, Noora
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817359
Tiivistelmä
Opettajien kokemuksista simulaatio-opetuksesta on vain vähän aikaisempaa tutkimustietoa. Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata terveysalan opettajien kokemuksia simulaatio-opetuksesta. Tutkimuksessa tuotetun tiedon avulla simulaatio-opetusta voidaan kehittää. Opinnäytetyö toteutettiin osana Metropolia ammattikorkeakoulun terveys- ja hoitoalan kehittämis- ja tutkimushanketta, Teho Pro 2011–2013. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Metropolia ammattikorkeakoulun terveysalan opettajat. Tutkimusaineisto kerättiin opettajien avoimilla yksilöhaastatteluilla keväällä 2014. Tutkimukseen osallistui kahdeksan opettajaa (n=8). Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysi -menetelmällä.
Tutkimustulosten mukaan opettajat kokevat simulaatio-opetuksen hyvänä opetusmenetelmänä terveysalan koulutuksessa. Simulaatio-opetuksen tarkoituksenmukaisuus tulisi kuitenkin harkita tilanteen mukaan. Opettajat kokevat simulaation toteuttamisen edellyttävän heiltä koulutusta opetusmenetelmän hallintaan. Simulaatio-opetus koetaan opettajan kannalta mielekkäänä ja monikäyttöisenä opetusmenetelmänä. Simulaatio-opetuksen etuina opettajat kuvasivat teorian ja käytännön integroitumisen ja turvallisen oppimisympäristön, jossa on mahdollisuus harjoitella harvinaisempia taitoja. Lisäksi opetusmenetelmän koetaan edistävän opiskelijoiden valmiuksia tulevassa ammatissa toimimiseen muun muassa itsenäisen toiminnan ja päätöksenteon myötä. Opettajien kokemat simulaatio-opetuksen haasteet liittyvät keskeisimmin tilojen ja välineiden puutteellisuuteen ja toimimattomuuteen sekä opetusresurssien rajallisuuteen. Simulaatio-opetuksen kehittämisideoina opettajat toivat esiin pedagogisen ja teknisen tuen lisäämisen sekä yhteistyön kehittämisen niin oppilaitoksen sisällä kuin terveydenhuollon toimintayksiköiden ja oppilaitoksenkin välillä.
Simulaatio-opetus soveltuu hyvin terveysalan koulutukseen. Opetusmenetelmää kehitettäessä on olennaista huolehtia opettajien riittävästä koulutuksesta ja vertaistuesta sekä riittävästä opetustyön resursoinnista opettajille, jotka toteuttavat simulaatio-opetusta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää harkitusti eri terveysalan oppilaitoksissa simulaatioopetusta käyttöön otettaessa tai kehitettäessä.
Tutkimustulosten mukaan opettajat kokevat simulaatio-opetuksen hyvänä opetusmenetelmänä terveysalan koulutuksessa. Simulaatio-opetuksen tarkoituksenmukaisuus tulisi kuitenkin harkita tilanteen mukaan. Opettajat kokevat simulaation toteuttamisen edellyttävän heiltä koulutusta opetusmenetelmän hallintaan. Simulaatio-opetus koetaan opettajan kannalta mielekkäänä ja monikäyttöisenä opetusmenetelmänä. Simulaatio-opetuksen etuina opettajat kuvasivat teorian ja käytännön integroitumisen ja turvallisen oppimisympäristön, jossa on mahdollisuus harjoitella harvinaisempia taitoja. Lisäksi opetusmenetelmän koetaan edistävän opiskelijoiden valmiuksia tulevassa ammatissa toimimiseen muun muassa itsenäisen toiminnan ja päätöksenteon myötä. Opettajien kokemat simulaatio-opetuksen haasteet liittyvät keskeisimmin tilojen ja välineiden puutteellisuuteen ja toimimattomuuteen sekä opetusresurssien rajallisuuteen. Simulaatio-opetuksen kehittämisideoina opettajat toivat esiin pedagogisen ja teknisen tuen lisäämisen sekä yhteistyön kehittämisen niin oppilaitoksen sisällä kuin terveydenhuollon toimintayksiköiden ja oppilaitoksenkin välillä.
Simulaatio-opetus soveltuu hyvin terveysalan koulutukseen. Opetusmenetelmää kehitettäessä on olennaista huolehtia opettajien riittävästä koulutuksesta ja vertaistuesta sekä riittävästä opetustyön resursoinnista opettajille, jotka toteuttavat simulaatio-opetusta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää harkitusti eri terveysalan oppilaitoksissa simulaatioopetusta käyttöön otettaessa tai kehitettäessä.